Nojapyöräfoorumi

PW kirjoitti:

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Maadotuksen laitoin mutterin reunaan. Samasta reunasta käänsin putkitongeilla, ite rälläkkä maassa polven alla. Irtos tosi helposti, tongetkin vain keskikokoset.

Oliko rälläkässä vaihdelukko, kun käänsit putkitongilla.
Kun madoitus oli mutterin reunassa, mihin tökkäsit puikolla. Kyselen vain, jotta joku saisi tästä hyötyä.

Joo, onhan siinä se tappi, joka painetaan sisään ja lukitsee koneen. Mutterin päälle puikolla hitsasin, varoin vaan, etten hitsaa sitä kiinni akselipulttiin

Ahaa, sinä oikein hitsasit mutteriin. Minä luulin, että pelkällä oikosululla kuumensit. Hyvä, kun tuli selväksi.

Kai se oikosulku ois riittäny

PW kirjoitti:

Kai se oikosulku ois riittäny

Ei välttämättä, sillä nämä nykyiset suurtaajuusinvertterivirtalähteet voivat olla niin "viisaasti" ohjattuja, että eivät anna kunnollista oikosulkuvirtaa.

Vähän ihmetyttää miksi näin "talvella" kinneri ei kulje kuten kesällä. Kun kesällä helposti kulkee 30km/h tasasella, nyt saa tehdä kovasti töitä, ett pääsee samaan.
Onko vaan huono kunto? Kylmä ilma vaikuttaa lihaksiin ja
laakereihin - rullaukseenkin? Olen tottumaton lyhyempiin kampiin? Ehkä vanhuus vaikuttaa, eikä pyörä kulje kesälläkään Ehkä vähän kaikki näistä vaikuttaa, lämpötila tänään oli kuitenkin plussan puolella

Aikoinaan kellottelin työmatkaa, jokainen aste alle 15 laski keskinopeutta keskimäärin prosentilla. Mitkä lie kaikki vaikuttaa, kankeammat vaatteet, huonompi hapenottokyky, suuremmat vastukset kumeissa ja laakereissa. Voimansiirto kangistuu... Kinnerissä vaatteiden lisääminen ei lisää ilmanvastusta, mutta pystypyörässä verkkarit t-paita yhdistelmästä tuulipukuun ja siitä toppapukuun lisää.

jviirret kirjoitti:

Aikoinaan kellottelin työmatkaa, jokainen aste alle 15 laski keskinopeutta keskimäärin prosentilla. Mitkä lie kaikki vaikuttaa, kankeammat vaatteet, huonompi hapenottokyky, suuremmat vastukset kumeissa ja laakereissa. Voimansiirto kangistuu... Kinnerissä vaatteiden lisääminen ei lisää ilmanvastusta, mutta pystypyörässä verkkarit t-paita yhdistelmästä tuulipukuun ja siitä toppapukuun lisää.

Heh, rupesin jo etsimään tätä Jukan testiä, kunnes huomasin, että Jukka vastasikin jo itse.
Tuosta laskien nopeutesi on nyt kesäkeliin nähden 10-15% hitaampi, ja oikeastaan enemmänkin, sillä kinnerin pienen ilmanvastuksen ja mekaanisten vastusten suhteen takia, mekaanisten vastusten nousun vaikutus nopeuteen on vieläkin suurempi. Pelkän ilmanvastuksen kannalta tuo 15 asteen lämpötilan lasku ei vaikuta kuin 5,5% ilmanvastukseen. Toisaalta kinnereissäkin lienee näin talvikautena tyypillinen talvikura pinnassa, joka vaikuttaa varmasti osaltaan.

Tänään tuli kinnerilläkin vedettyä saimaan jäällä - kivasti kulkee peilijäälläkin

Talvella kun asensin uuden taka-akselin, pakan, laakerit ym. Sen jäljiltä pienimmälle takarattaalle vaihtaessa on takaa kuulunut ketjun aiheuttamaa ääntä. No laiskana en asiaa tutkinu vaan jätin raskaimman vaihteen käyttämättä. Kunnes eilen alko asia kiinnostaa, pienin ratas on liian lähellä heilurivartta ja ketju hinkkaa siihen. Kuvastakin tuon voisi arvata.
Pitääkö laittaa prikka väliin, ett saan pakkaa siirrettyä pari milliä kauemmas?

Todennäköisesti vika ei vaadi prikkaa, vaan ison jakoavaimen käyttöä.

Ainakin avopyörissä nämä ongelmat johtuvat ja korjaantuvat korvakkeen asennosta ja korjaantuvat yleensä taivuttamalla korvaketta sopivasti. Kinnerissä on vaikea nähdä keskilinjaa ja oikeastaan mitään tarkkaa linjaa, joten korvake voi olla huomaamatta paljonkin vinossa.

Aseta kinneri jollekin sopivalle, reilun metrin korkealle alustalle, jotta pääset tähtäilemään helpommin linjojen suuntia. Aseta sitten pyörän alle referenssiksi pitkittäin rima mittaamalla se niin suoraan kuin suinkin saat. Tästä rimasta sitten laudalla ja vatupassilla siirtämällä saat suoran linjan korvakkeen viereen, jotta voit verrata suoraa linjaa ja korvakeen asentoa.

Mittaa ja mieti ensin kahdesti, ennen kuin taivutat korvaketta, ettei mene väärään suuntaan.

Nyt katsoin kuvaa tarkemmin. Onkos tuo vaihteensiirtimen korvake kiinni ruuveilla heilurivarren alla. Noita kuvassa näkyviä kahta ruuvia löysäämällä tuo korvake voi siirtyä sen prikan verran, jollei vika ole suoruudessa.

Hyvä apuväline korvakon suoruuden katsomiseen on pitkä pultti. 10x1 olisi täydellinen koska sopisi suoraan korvakon kierteisiin, mutta helppo siihen on pistää kahdella mutterilla normaali M8 pulttikin. Sitten vain pultilla vääntää niin että se on samansuuntainen taka-akselin kans.

Vika on mielestäni siinä, ett pakka on liian lähellä tukivartta. Ei korvakolla pitäs olla merkitystä. En tiedä miksi se on liian lähellä?

Hei! jos on tavallinen akseli säädettävillä laakereilla ja lukitusmuttereilla oleva rakenne, voi lukitusmutterin alle laittaa ohuen prikan.
Ketjun ja rungon väli kasvaa prikan paksuuden verran.

Ahaa, sellaista hankaavaa ketjuääntä. Tuo vaihtaja kuvassasi ohjasi ajatuksen korvakkeeseen, vaikkei sillä tainnut olla mitään tekemistä asian kanssa.

Pienimmän rattaan etäisyys heilurin laakeripesästä määräytyy tuon kuvassa pakan sisältä kurkistavan holkin pituuden mukaan. Siihen voi tietysti laittaa prikan, tai jos jostain saisi kunnolla sileän ja suoran simmilevyn, mutta joka tapauksessa pitää olla hyvin istuva pidennys tuolle holkille, jotta ei vaikuta akselin jäykkyyteen, johon tuo holkki tuo pienen lisänsä. Suosittelisin kysymään asiaa valmistajalta, josko heillä on eri mittaisia holkkeja.

Kun tätä simmilevyä foorumilla nykyään tarjotaan ratkaisuksi joka vaivaan, se on ilmeisesti eri asia kuin prikka? Mittatarkempi?
Kuinka ylimääränen levy vois ratkaisevasti heikentää akselia? Eiköhän akseli oo reilusti ylimitotettu, onko niitä katkennut enemmälti?

PW kirjoitti:

Kun tätä simmilevyä foorumilla nykyään tarjotaan ratkaisuksi joka vaivaan, se on ilmeisesti eri asia kuin prikka? Mittatarkempi?
Kuinka ylimääränen levy vois ratkaisevasti heikentää akselia? Eiköhän akseli oo reilusti ylimitotettu, onko niitä katkennut enemmälti?

Ei kai katkennut sentään, mutta aika monta taipunutta. Kyllä tuossa mikä tahansa aluslevykin käy, mutta 20 mm reiällä olevat prikat ovat aika paksuja ja ulkokehältään aika isoja. On tärkeää, ettei prikka osu ulkokooliin, sillä se hankaa siihen, kun akseli taipuu.

Laakerikaupasta voi noita simmilevyjä tavoitella, mutta varmasti myös tavallinen aluslevykin käy, kunhan ei ole liian paksu eikä liian suuri ulkomitaltaan.