Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Tulihan ne mut ovat vain 5mm lyhyemmät ku nykyset, pitäs vaihtaa keskiö, eikä rattaatkaan oikeen vastaa kinnerin nykyisiä. Taidan ne laittaa johonkin toiseen.

No onhan noissakin kammissa sentään sen 50 mm varaa siirtää klossia taaksemmaksi, ennen kuin kärjet katteeseen hälppii. Ehkä kannattaisi; laittaa vaikka Vilijami-tyyppiset tuplaklossit.

Noissa kesäkengissä taisin kokeilla mutta niitä pitää viritellä kun en saanu klossia polkimeen painettua. Olisko uponnu liian syvälle pohjaan?

PW kirjoitti:

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Tulihan ne mut ovat vain 5mm lyhyemmät ku nykyset, pitäs vaihtaa keskiö, eikä rattaatkaan oikeen vastaa kinnerin nykyisiä. Taidan ne laittaa johonkin toiseen.

No onhan noissakin kammissa sentään sen 50 mm varaa siirtää klossia taaksemmaksi, ennen kuin kärjet katteeseen hälppii. Ehkä kannattaisi; laittaa vaikka Vilijami-tyyppiset tuplaklossit.

Noissa kesäkengissä taisin kokeilla mutta niitä pitää viritellä kun en saanu klossia polkimeen painettua. Olisko uponnu liian syvälle pohjaan?

En tiedä, onko apua, mutta itse kokeilisin läppäystekniikalla. Rasvaliidulla värjäisin polkimen kengän pohjaa kohti osoittavat raudat. Koittaisin painaa paikalleen ja rälläköisin kengänpohjasta liituuntuneet paikat, kunnes napsahtaa paikoilleen.

PW kirjoitti:

Ei tykkää teippi pysyy pressussa - milläs näitä ootte kiinnitelly, jalka-aukkojen peittoja?

Ettet vaan ole paskan päälle teipannut? Silloin teippi pitää yhtä hyvin kuin lika on kiinni. Asennuskuvassa pressu(ja kinneri) näyttää likaiselta.

Kunnon puhdistus silleen että rasvatkin lähtee ja johan rupeaa pysymään

Mulla oli joskus mangossa pelkästä teipistä tehdyt suojat. Pari kolme kerrosta kun laittoi ristiin niin pysyi ihan hyvin. Teippinä oli oransi suojausteippi niin ei jää liimatahroja kinnerin pohjaan kun ottaa pois.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Tulihan ne mut ovat vain 5mm lyhyemmät ku nykyset, pitäs vaihtaa keskiö, eikä rattaatkaan oikeen vastaa kinnerin nykyisiä. Taidan ne laittaa johonkin toiseen.

No onhan noissakin kammissa sentään sen 50 mm varaa siirtää klossia taaksemmaksi, ennen kuin kärjet katteeseen hälppii. Ehkä kannattaisi; laittaa vaikka Vilijami-tyyppiset tuplaklossit.

Noissa kesäkengissä taisin kokeilla mutta niitä pitää viritellä kun en saanu klossia polkimeen painettua. Olisko uponnu liian syvälle pohjaan?

En tiedä, onko apua, mutta itse kokeilisin läppäystekniikalla. Rasvaliidulla värjäisin polkimen kengän pohjaa kohti osoittavat raudat. Koittaisin painaa paikalleen ja rälläköisin kengänpohjasta liituuntuneet paikat, kunnes napsahtaa paikoilleen.

Rupesin epäilemään tuon käyttämäni "läppäys" sanan oikeutusta tuossa yhteydessä. Tarkoitin siis "wanhassa konepajatekniikassa" käytettyjä erikoistekniikoita, joissa käytetään kontaktin havaitsemiseen merkkiväriä tai "fläkkäyksen" kulumista.

Perkele, kun ei enää muista mitään kunnollista suomeksi, eikä googlesta ole yhtään mihinkään mieleen palauttamisessa.

Paniikki meinasi nousta, kun mitään ei löydy googlella noista tekniikoista, eikä löydy paperikirjaakaan. Kuparinen haloo! tai kuka vain, joka tietää: Mistä löydän lähteen noille hienoille konepajan erikoistekniikoille, jotka varmasti olisivat opiksi ja hyödyksi nykyisinkin, jos ne olisivat elävää kulttuuria.

Ei voi olla maailma tällainen, että kaikki tieto katoaa sitä mukaa, kun se poistetaan internetistä helposti löydettävien osastosta. Perinteet kunniaan ja vanhat kirjat skannaten nettiin nuorten luettavaksi.

Ei tule mitään siitä, että hakusanoilla "kaavinta" -vaikka laittaisi konepajamääreen perään- tulee lääketieteellisiä linkkejä ja sanalla "laahinta", tarjoaa kaikenlaista louhintaan liittyvää.

jori kirjoitti:

Rupesin epäilemään tuon käyttämäni "läppäys" sanan oikeutusta tuossa yhteydessä.

Läppäys on hiertävää hiomista tahnan kanssa, esimerkiksi polttomoottorin venttiilin hionta.

Muoks. Oisko "leimaus" oikea termi jorin hakemalle tekniikalle? Ei itsekään oikein muista mitä sanaa tuosta käytetään.

Muoks2. "Kaavaus" on sana jota haetaan! https://www.mve-online.com/product_info ... -38g-p-338

Kaavin. Kaavaus. Kaavausväri.

Tjaa. Joku kerkes.

Kaavausväri oli se, mitä hain. Kokeilin kyllä kaavausta, mutta google tarjosi vain valimon tekniikoita. Kaavinnalla löytyi vain lääketiedettä. Yksi sana, monta merkitystä. Ei hyvä.

Perkele, että on vaikeaa, kun ei ole kunnollisia hakuteoksia internetissä. Näkyy pikemminkin käyvän niin, että riittävän huolellisesti tehdyt wikisivut jostain syystä katoavat ja korvutuvat "tyngillä".

Vanhat konepajatekniikat pitää saada näkyviin ja löydettävään muotoon internettiin, jottei katoa hyvät kulttuurit, joilla Suomi nostettiin pientilamaatalousvaltiosta menestyväksi teollisuusvaltioksi, joka sitten luovutettiin globaalien yritysten ryöstettäväksi ja keski- ja eteläeuroopan verotettavaksi.

Nuo kaavaukset, läppäykset ja hiveltämiset ovat tekniikoita, jotka eivät ole enää teollisuustuotannon mielessä tarpeen, mutta antavat kuitenkin ponnistusalustan uuden tekemiseen -sellaisen, jota ei vielä kukaan ole tehnyt- kuten meillä täällä nojapyöräpiireissä varsin usein on tapana.

Kaavaaminen , lusikointi ja muut vanhat tekniikat . Puhumatta viilan oikeenlaisesta käytöstä ja tekniikasta . Liidun käytöstä, viilan pehmeitten aineiden aiheutaman tukeutumisen estämiseen . Monet muut tekniikat , jotka ovat vaipumassa unholaan . Entisessä kisälli ja mestari hommassakin oli se hyvä puoli että hommat opittiin alusta .
Mestarin opetuksessa ja valvonnassa. Nykyään kaikkeen on melkein kone , joka tekee homman . Eikä tekijät osaa käyttää perus työkaluja oikein .
Ei teroittaa teriä , eikä mitään missä käden taito korostuisi . Siksi täytyy sanoo , että puutteelliset olot, voivat luoda korkealaatusta tuotetta. Kun katsoo näiden "Venäjän"
seppien tuotoksia ja keksintöjä . Sekä tietoo mitä yleisiä kemikaaleja voi käyttää metalin
työstämiseen ja käsittelyyn .
Ei voi kuin hämmästellä , mitä olemme menettämässä ja unohtamassa. Nyt pääsin sit lempi
aiheeseen . Anteeksi Nallen paatos.

jooseha kirjoitti:

PW kirjoitti:

Ei tykkää teippi pysyy pressussa - milläs näitä ootte kiinnitelly, jalka-aukkojen peittoja?

Ettet vaan ole paskan päälle teipannut? Silloin teippi pitää yhtä hyvin kuin lika on kiinni. Asennuskuvassa pressu(ja kinneri) näyttää likaiselta.

Kunnon puhdistus silleen että rasvatkin lähtee ja johan rupeaa pysymään

Nuolase ja pyyhkäse metodilla puhistin kinnerissä pysyy pressussa huonommin - rasvaahan siinä varmaan on joo.

jori kirjoitti:

-klip klip-
Paniikki meinasi nousta, kun mitään ei löydy googlella noista tekniikoista, eikä löydy paperikirjaakaan. Kuparinen haloo! tai kuka vain, joka tietää: Mistä löydän lähteen noille hienoille konepajan erikoistekniikoille, jotka varmasti olisivat opiksi ja hyödyksi nykyisinkin, jos ne olisivat elävää kulttuuria.

• klip -

Tähän asiaan paras lähteeni on "Montaažilukksepa käsiraamat", mutta ei siitä oikeiden termien löytämiseen ole apua...

Merkkausväri, sovitusväri, kaapiminen (kaavaus on valujuttuja), laahinta, lähinnä mitä heti muistan vanhan Jaakkima Kilven luennoilta vuosien takaa.

kuparinen kirjoitti:

jori kirjoitti:

-klip klip-
Paniikki meinasi nousta, kun mitään ei löydy googlella noista tekniikoista, eikä löydy paperikirjaakaan. Kuparinen haloo! tai kuka vain, joka tietää: Mistä löydän lähteen noille hienoille konepajan erikoistekniikoille, jotka varmasti olisivat opiksi ja hyödyksi nykyisinkin, jos ne olisivat elävää kulttuuria.

• klip -

Tähän asiaan paras lähteeni on "Montaažilukksepa käsiraamat", mutta ei siitä oikeiden termien löytämiseen ole apua...

Merkkausväri, sovitusväri, kaapiminen (kaavaus on valujuttuja), laahinta, lähinnä mitä heti muistan vanhan Jaakkima Kilven luennoilta vuosien takaa.

Pitikö se Kilpi luentonsa omasta päästään, vai oliko silloin joku kirja. Minä muistelen, että kävin vuonna 1981 kurssia: "Mekaaninen teknologia", jonka sisältö oli yhdessä kirjassa, mutten muista tuon kirjan nimeä, enkä tekijää. Tuossa kirjassa nämä oli esitelty muutamalla rivillä kaikki.

Tuollainen muutaman rivin esittely olisi juurikin omiaan julkaistavaksi internetissä, jotta myös nuoremmat saisivat edes aavistuksen näistä hienoista tekniikoista, joilla tehtiin hienoja ja tarkkoja kappaleita, vaikka koneet eivät vielä niin kovin tarkkoja olleetkaan.

Onkos tuosssa vironkielisessä kirjassa hyviä kuvia. Niitähän voi käyttää, vaikkei käsitteet olekaan suomen kielellä.

Hip hei. Kokeilin tuota "Mekaaninen teknologia" hakua googleen ja sieltähän löytyi antikvariaatin sivu, josta tuota kirjaa sai ostaa.

Jos tuo on se kirja, jota itse luin 80-luvun alussa hankin tuon kirjan ja yritän saada olennaisen talteen myös internetin puolelle.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=543195

Kirjoittaja Paavo Pero. Hän lienee ollut opetushommissa, kun on kirjoittanut muitakin perinnemenetelmien oppikirjoja. Juottamisesta, karkaisusta ym. Hyvä löytö.

jori kirjoitti:

Saukki kirjoitti:

Tässä Quest vuosimallia 2016. Mulla osuu kyllä rengas koriin (kuvassa vasemmalla) ennen kuin se osuu tuohon tangon kiinnitykseen.

Kuvasta ei oikein näy tuo etutukivarren sijainti renkaan suhteen. Onko tuo rukoon kiinnittyvä kulmaraudan pala samassa paikassa kuin Petrillä. Tarkoitan että jos tuo sinun renkaasi pääsisi kääntymään enemmän, ottaisiko renkaan sivun paksuin kohta kiinni tuohon etumaiseen palloniveleen kuten Petrin Questissä.

Tässä Petrille, ja muillekin Questikuskeille vinkki, miten etupyörä saadaan kääntymään enemmän hankaamatta rengasta etutukivarren niveleen. Ainakin sentin suurennus kääntöliikkeeseen, eli reilu pari astetta etupyörän kääntymiskulmaa lisää saa helposti. Lisäksi paranee äänenvaimennus, jos tuon etutukivarren läpiviennin vuoraa kumilla myös reiän reunoilta, eli käyttää läpivientikumia sisimmäisenä osana.

Kuva on Mahen Deeäffästä.

No ei se minun Questissä ainakaan lisää kääntökulmaa, kun rengas osuu ensin runkoon, eikä siihen tukivarteen.