Nojapyöräfoorumi

Jos polvien alta kippaa, niin onko patjassa tarpeeksi ilmaa? Tuolimodeen laskin aina vähän ilmaa pois, maatessa enemmän ilmaa patjassa.

torneol kirjoitti: ↑30 Kesä 2021, 23:21

Jos polvien alta kippaa, niin onko patjassa tarpeeksi ilmaa? Tuolimodeen laskin aina vähän ilmaa pois, maatessa enemmän ilmaa patjassa.

Hyvä kysymys. Mikä on liian vähän ja mikä liikaa. Samoin noiden nyörien kireydessä tai löysyydessä. Loikoillessa tuntuu melkein mikä riippumatto vaan ihan hyvältä, mutta nukkuminen on ihan eri asia. Siinä kun liikkuu "taju kankaalla", niin tiedä mistä rotkosta sitä itsensä löytää.

Mä laitoin patjan miltei pinkeäksi, kun se oli vaakatasossa. Olisko ollut viisi täyttöpussillista. Tuolia varten laskin sitten vähän pois.

torneol kirjoitti: ↑01 Heinä 2021, 08:27

Mä laitoin patjan miltei pinkeäksi, kun se oli vaakatasossa. Olisko ollut viisi täyttöpussillista. Tuolia varten laskin sitten vähän pois.

Mä muistaakseni laitoin ainakin aluksi niin paljon kun sai pumpattua säkillä.

Pohdin eilen retkellä, että millä sitä ennen vedettiin pitkin pusikoita. Näin vissiin.

Harmillista. Permetriiniä käytetään edelleen tuotteissa, joissa sitä ei saisi käyttää. Pitkällä tähtäimellä ötökät ehkä vähenvät, mutta valitettavasti pysyvästi. Pölyttäjät myös.

Tukes muotoilee asian näin:

Tukesin julkaisema "Hyönteismyrkkyjen kestävän käytön selvitys" (2019) kieltää permetriinin käytön hyönteiskarkotteena. Tästä syystä permetriiniä ei hyväksytä mihinkään sellaiseen käyttöön, josta se voisi kulkeutua ympäristöön. Permetriiniä ei saa käyttää esimerkiksi vaatteissa, koska pestessä kemikaalia joutuu viemäristön kautta vesistöön. Permetriiniä sisältävät valmisteet onkin yleensä vain sisäkäyttöön hyväksyttyjä valmisteita.

On olemassa kyllä ohjeita ja käyttäjäkokemuksia permetriinin käytöstä ulkovaatteiden käsittelyssä. Tällainen toiminta on kuitenkin lainvastaista: Suomessa ei ole yhtäkään permetriinivalmistetta, joka olisi hyväksytty ulkoiluvaatteiden käsittelyyn.

Edit: Tähän Tukesin selvennys täällä: https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... 36#p155036

Tuotetta myydään näin:

"Näiden paitojen (toim.huom. Vision bug&uv) valmistuksessa käytetty kangas on käsitelty Tanatex Chemicals:in Insect Proof – käsittelyllä, joka antaa suojan sekä lentäviä että ryömiviä hyönteisiä vastaan (esim. hyttyset, mäkärät ja punkit). Vaikuttava aine on permetriini, joka on kylvetetty kankaaseen sen valmistusvaiheessa. Näin ollen käsittelyn vaikutus kestää pitkään, jopa yli 100 pesukertaa."
https://www.ruoto.fi/fi/perhokalastus/v ... 512840873/

janx kirjoitti: ↑15 Kesä 2022, 01:14

Harmillista. Permetriiniä käytetään edelleen tuotteissa, joissa sitä ei saisi käyttää. Pitkällä tähtäimellä ötökät ehkä vähenvät, mutta valitettavasti pysyvästi. Pölyttäjät myös.

Miksei käytetä pyretriiniä? Sehän on aito luonnontuote. Tulee päivänkakkaroista. Tappaa hyönteiset kiusaamasta meitä.

Ja vielä: minä olisin täysin valmis sallimaan DDT:n käytön asuntojen sisällä, kuten aikanaan Bernerin Täystuho (mummonikin käytti sitä 60- ja 70-lukujen vaihteessa), jolla saa luteet ja torakat hengiltä.

Näitä syöpäläisiä tulee nykyisin matkailijoiden mukana majoitusliikkeisiin. Kerran olin turkulaisessa majoitusliikkeessä (ennen koronaa) ja ihmettelin, mikäs ötökkä tuossa tallustelee pöydän ylitse. Lopulta tajusin, että se on seinälude ja sain sen liiskatuksi pöydän reunan ja seinän väliin. Ja sitten sen jälkeen äkkiä kaikki kamat ylös kaapin ylähyllyille. Ja kotiin päästyä kaikki matkatavarat ja vaatteet saunan ylälauteelle 60 asteeseen kahdeksi tunniksi, jotta luteet eivät pääsisi leviämään kotiin. Eivät levinneet... Huoh.

Tuon tapauksen jälkeen en ole Turussa käynytkään. Toki yhtenä syynä on ollut myös korona.

Ajattelen metsän olevan hyönteisen koti. En minäkään mene toisen kotiin ja ruiskuta sinne myrkkyä vain siksi, että en pidä huoneiston asukkaasta. Jonkinlainen ekosysteemi se on tämä kommuuninaapurustokin. Jos hyönteisiä ei siedä, on väärässä paikassa väärään aikaan. Jos asuu siellä väärässä paikassa, pitäisi ehkä miettiä, että miksi.

Eräällä reissulla lapinukko sanoi, että pullo giniä auttaa hyvin hyttysiin.

janx kirjoitti: ↑15 Kesä 2022, 04:32

Ajattelen metsän olevan hyönteisen koti.

Hyönteiset saavat minunkin mielestäni oikein hyvin asua metsässä. Se on niiden koti.

Mutta jos ne rupeavat tunkemaan minun kotiini, niin saavat tuta pyretriiniä (lue: RAID:ia). Ja jos se ei tepsi, niin ostan vaikka mustasta pörssistä DDT:tä. Tai sitten syntetisoin sitä itse - varmana löytyy Chemical Abstractsistä viite DDT:n synteesiin. Näitä orgaanisen kemian synteesejä on tullut tehtyä opiskeluaikoina polin kemian osastolla lukuisia ja ei tiedonhankinta ja menetelmät siitä ole miksikään muuttuneet. Taino, ne ovat nyt netissä...

Asiansa osaava kemisti (tai kemisti-insinööri vielä suuremmassa mittakaavassa) syntetisoi mitä tahansa yhdistettä, koska joku on jo aiemmin tehnyt sen ja dokumentoinut valmistusmenetelmänsä tieteellisessä kirjallisuudessa.

Tämä siis siksi, että minä siis en halua seinäluteita enkä torakoita kotiini. Meiltä kemisteiltä löytyy aina keinot...

Joku taas voi väittää, että kemikaalit ovat vaarallisia. Ihan totta, esimerkiksi jos sattuu uppoamaan divetyoksidiin, kuolee aika nopeasti, jos ei osaa uida...

Mitäs permitriini sitten oikein on ja miten se vaikuttaa niin, ettei voi ulkona käyttää. Kuulostaa ihan vaan pyretriiniltä, jota on muokattu huonommin hajoavaan muotoon. Jotain kloorattua, tai fluorattua pyretriiniäkö, vai millä se on saatu säilymään tekstiilissä "sata pesua".

Kerran ajoin pyörällä viemään auton jäteöljyä jätekeskukselle. Siellähän oli sitten puomi ja vielä töyssy asfaltissa niin että roiskahti pari läikkää paidalle. Se on kestänyt suunnilleen sata pesua. Haalistunut hieman, mutta ei lähde kokonaan pois tavallisessa pesussa.

Se liukenee veteen pestäessä tai kastuessa esim. sateessa.

Permetriini sitoutuu natriumkanavaan tukkien sen ja siten hidastaen hermojärjestelmää. Aine vaikuttaa kääntäen verrannollisesti lämpötilaan, joten se vaikuttaa nopeammin kylmäverisiin eliöihin (hyönteiset, kalat, sammakot jne) kuin lämminverisiin (suurin osa nisäkkäistä ja linnut):

Permetriini on erityisen vaarallista vesieliöille kuten kaloille, joten sitä sisältävien tuotteiden käyttäminen veden läheisyydessä vaatii erityistä varovaisuutta.

Permetriini on lisäksi erittäin vaarallista kissoille, joten koirille tarkoitettuja ainetta sisältäviä tuotteita ei saa käyttää kissoille.
hyvin suuret annokset aiheuttavat myrkytyksen oireita myös muissa nisäkkäissä ja linnuissa mukaan lukien ihmiset.

• LD50-arvo suun kautta rotalla: 450 mg/kg.
• LD50-arvo ihon kautta rotalla: 2 500 mg/kg.

Välitön myrkyllisyys kalalle LC50 (24 h) = 0,014–0,025 mg/l.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Permetriini

Lisätietoa Permetriinistä.
Lyhyesti: ei tavata Suomesta puhdistetuista jätevesistä. Päätyy suurimmaksi osaksi jätelietteeseen ja noin neljännes vesistöihin.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... 022_22.pdf

Pitkäaikaisen altistuksen ja turvakertoimien perusteella permetriinin haitattomaksi pitoisuudeksi on arvioitu 0,2 ng/l (Gomez-Cortes ym. 2020) ja samaa arvoa on käytetty esimerkiksi Iso Britanniassa ympäristönlaatunormina (EEA 2021). Vesistössä permetriini on myrkyllistä mm. äyriäisille, hyönteisille ja muille selkärangattomille sekä kaloille. Sen vaikutus
43
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:22
tehostuu kylmässä. Puolet äyriäisistä kuoli 96 tunnin altistuskokeessa, kun veden permetriinipitoisuus oli 20 ng/l (VSDB 2007).
Suomalaisissa kartoituksissa permetriiniä ei ole havaittu puhdistetusta jätevedestä. Käsittelemättömässä jätevedessä sitä havaittiin kuitenkin yleisesti (12/18 puhdistamoa) ja sen mediaanipitoisuus oli 250 ng/l (Vieno ja Arjonen 2021). Pari vuotta aiemmin Turun Kakolanmäelle tulevassa käsittelemättömässä jätevedessä permetriinin pitoisuus oli samaa suuruusluokkaa(Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus oy 2019) ja 2019 aavistuksen pienempi (Leino, N. 2020). Pitoisuus on 1200-kertainen haitattomaan pitoisuuteen verrattuna. Vieno ja Arjonen (2021) arvioivat mallin avulla, että valtaosa permetriinistä päätyy jätevedenpuhdistamolla lietteeseen, pieni osa hajoaa mikrobiologisesti ja noin neljännes päätyy käsitellyn jäteveden mukana vesistöön (Vieno ja Arjonen 2021).

Mittausten ja määritysrajojen perusteella Vieno ja Arjonen (2021) arvioivat puhdistamojen poistotehon vielä paremmaksi (yli 98 %). Iranilaisella puhdistamolla päästiin jonkin verran tätä pienempään puhdistustehoon (85 %), mutta puhdistamot olivat erilaisia ja lisäksi siellä pitoisuudet olivat myös tulevassa jätevedessä suurempia (Firouzsalari ym. 2019).

Jopas. Kysyin varuste.netistä vienosti permetriinillä kyllästetyistä tuotteista. Poistivat ne valikoimistaan välittömästi, kun heille asia selvisi.

janx kirjoitti: ↑15 Kesä 2022, 17:45

Jopas. Kysyin varuste.netistä vienosti permetriinillä kyllästetyistä tuotteista. Poistivat ne valikoimistaan välittömästi, kun heille asia selvisi.

Taisi ollakin vaan jonkun kesäharjoittelijan moka. Tanatex on kuulemma ihan jees ja EU:ssa laillista. No niin onkin. Myynti jatkukoot.

janx kirjoitti: ↑16 Kesä 2022, 13:12

janx kirjoitti: ↑15 Kesä 2022, 17:45

Jopas. Kysyin varuste.netistä vienosti permetriinillä kyllästetyistä tuotteista. Poistivat ne valikoimistaan välittömästi, kun heille asia selvisi.

Taisi ollakin vaan jonkun kesäharjoittelijan moka. Tanatex on kuulemma ihan jees ja EU:ssa laillista. No niin onkin. Myynti jatkukoot.

En ymmärrä, mitä tässä sanotaan. Jostain ilmestyi kesäharjoittelija jonnekin ja Tanatex. Miten nämä liittyy permetiiniin ja mikä on siis myrkyllistä ja mikä sallittua.