Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
Ajettiin tänään askelmoottoria porakoneella ja mittailtiin oskilloskoopilla. Matallilla kierroksilla noin 25 volttia piikistä piikkiin. Kovemmilla kierroksilla 51 volttia piikistä piikkiin. Ilman kuormaa.
Tasasuunnattu tehollinen jännite: = 51Vac / 2 / neliöjuuri(2) = 18,08Vdc
Virta: selviää myöhemmin
Pää lyö vähän tyhjää. No se ei sinänsä ole yllätys, mutta ei ole oikein tullut visiota (harhanäkyä), että millaisen kumijousituksen tuohon tekisi. Lähinnä sen ripustukset rakenteisiin.
Teeppä ekana se vetokoukku, ripusta kärrynrunko siihen ja ota kuva asetelmasta. Sitten voidaan pohtia jousitusta. Vaikea hahmottaa kokonaisuutta yksityiskohdista.
Tarvetta olisi eräilykäyttöön ensin. Riittäisi, että keksisi jonkun ripustuksen, johon saisi esim. tärinänvaimennuskumin väliin. Sitten vaan ohjaustanko kiinni ja työntelemään.
Kiristä nivelet muttereilla jäykäksi, niin pääset kokeilemaan, tarvitaanko edes jousitusta. Vähän pelkään, että vääntöjäykkyys ei riitä joustot poistettunakaan. Erilliset pitkittäisrungot joustavat erillisinä ja painopiste siirtyy enemmän joustavan päälle, joka joustaa lisää. Pyörä kaatuu sivulle ilman "kallistuksenvakaajia", eli jäykästi kiinnitettyjä poikittaisia jäykkäriputkia. Pyörissä jviirret ilmaisee tämän ilmiön "takahaarukka punoutuu" -ilmiönä. Tähän auttaa vääntöjäykät ja vääntöjäykästi kiinnitetyt poikkirakenteet.
Tuollaista kahden erillisen riu'un rakennetta käytettiin ennen kunnollisia teitä hevosen perässä ns. purilaina, tai sapilaina, joissa hevosen perään sidottiin ohuet ja pitkät nuoret puut. Sapilaissa oli vielä lehvästö taakse päin pehmentämässä kulkua jousena. Näiden päälle sitten kuorma.
Tässä rakenteessa ei tarvittu vääntöjäykistimiä välissä, koska puiden vapaa kantoväli pieneni sitä mukaa, kun taakka kallistui toisen päälle. Jousto oli siis erittäin progressiivinen, tai erittäin pieniliikkeinen ja kuorma takana purilaissa. Pyörällisessä versiossa tarvitaan sitä enemmän jäykkäreitä, mitä suurempi pyörä riukujen päässä on.
Sovitellaan tämmöstä 100W panelia kärryyn, kunhan toimitus tuo.
https://eroaverkosta.com/product/10/sol ... nkopaneeli
Paneli sai vihdoin kaverin. Oli alessa. Kolme edellisen postauksen panelia voisi kytkeä. 
Genasun GVB-8 Lithium 41.7 Volt WP MPPT
MPPT-lataussäädin, joka lataa 10S-litiumakkua 41.7V asti. WP eli vesitiivis.
https://genasun.eu/products/genasun-gv- ... 0280&_ss=r
Mppt säätimellä päästään tyypillisesti noin 20% (jopa 40%) parempaan lataustehoon kuin perinteisellä pwm-säätimellä. Korkeammasta hankinta hinnastaan huolimatta se maksaa itsensä takaisin nopeasti. Mppt säätimen lataushyötysuhde on n. 95-98%, kun taas pulssileveys säätimen noin n. 50-60%, karkeasta on-off säädöstä johtuen. Mppt säädin hakee aina korkeimman paneelijänniteen ja virran leikkauspisteen säädön katkokohdaksi. Ja muuntaa ylimääräisen jännitteen hakkurilla latausvirraksi. (ts. paneelijännite 18V, latausjännite 12V erotus 6V)
Lähde: https://www.aurinkosahko.net/category/11/lataussaatimet