Nojapyöräfoorumi

Havainto tammikuulta ja nyt lokakuulta. QuattroVelo ei rullaa enää kovinkaan kaksisesti kun lämpötila alkaa olemaan lähellä nollaa. Kesällä loivat lähimäet rullailee vapaalla helposti 50-60 km/h nopeuksiin, nyt ei meinaa samoissa mäissä saada puhki edes 35 km/h. Ja vastaavasti toki tasaisellakin polkiessa vauhdit tippuu ja eteneminen tuntuu tavanomaista selkeästä raskaammalta.

Olen tätä nyt järkeillyt ja tullut siihen tulokseen että laakereissa lienee kylmillä keleillä turhan jäykäksi menevät rasvat. Täytyy nyt katsoa alkaisiko asiaa korjaamaan vai jättääkö jo ajot suosiolla keväälle, mutta onko muilla ollut vastaavia havaintoja?

Oon huomannut saman. Kylmässä ei kulje niin kevyesti, kuin kesäkelissä. Varmaan moni muukin asia vaikuttaa. Esim. kylmä ilma on paksumpaa, eli ilmanvastusta on enemmän. Renkaat rullaa huonommin kylmässä. Eikä kuskikaan saa jostain syystä samanlaisia tehoja tuotettua, kuin kesällä.

Saukki kirjoitti:

Oon huomannut saman. Kylmässä ei kulje niin kevyesti, kuin kesäkelissä. Varmaan moni muukin asia vaikuttaa. Esim. kylmä ilma on paksumpaa, eli ilmanvastusta on enemmän. Renkaat rullaa huonommin kylmässä. Eikä kuskikaan saa jostain syystä samanlaisia tehoja tuotettua, kuin kesällä.

Juu kyllä, mutta tosiaan tuo alamäkeen vapaalla laskettelukin on sellaista että lähemmäs kolmanneksen pienemmällä nopeudella mennään alas kuin kesällä niin vetäisin aika suoran johtopäätöksen ettei ainakaan kuskin jaloista ole silloin kiinni. Ehkä täytyy putsailla laakerit ja laittaa notkeammat rasvat niin saa ainakin selvyyden kuinka tuo parantaisi tilannetta. Tai sitten keraamiset laakerit tilalle.

Nuo geraamiset laakerit vois auttaa. Itsellä toisessa mbb:ssä on sellaiset . Tuntuu rullaavan paremmin ilman kylmetessä . Voi olla myös monen muun asian summa.

Suurin vaikutus on renkaiden jäykistymisellä ja kumimateriaalin hystereesin kasvulla. Toiseksi suurin ilman lämpötilan laskun aiheuttamalla ilmanvastuksen nousulla. Laakerien absoluuttisest vastukset ovat niin pienet, että niiden vaikutus on pieni.

Vaikka lämpötilan vaikutus laakerin vastukseen onkin suhteellisesti melko suuri. Laakerien vaikutus kokonaisvastukseen on vain yksittäisiä prosentteja. 1-3%, joten laakerivastuksen tuplaantuminenkaan ei riitä nostamaan sitä vaikutusasteessa vierintävastuksen ja ilmanvastuksen luokkaan.

Ilmanvastus on polkupyörällä (ja myös autolla) noin puolet tavallisen ajonopeuden vastuksista. Sen vaikutus on suurin kovassa nopeudessa.
Ilmanvastus kasvaa lämpötilan laskiessa +20°C –> 0°C 7,4%

(lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3
(lämpötila 20 °C, paine 1 013 hPa) 1,204 kg/m3

Renkaiden vierintävastuksen kasvusta en nyt löytänyt dokumenttia, mutta kumin hystereesin kasvuun se perustuu. VÄittäisin, että renkaiden vierintävastuksen osuus on tuossa ajo-olosuhteiden kylmenemisen aiheuttamassa vastuksen kasvussa suurin. Kumin venymä samalla voimalla kasvaa lämpötilan noustessa 0°C –> 20°C noin 24%. Tämä ei tietenkään ole suoraan vierintävastusilmiö, mutta kertoo kumin herkkyydestä lämpötilan vaihtelulle.

Joskus aikoinaan kellotin työmatkaani tarkastikkin ja silloin päädyin keskimääräiseen tulokseen että 1aste kylmempi ilma laskee keskinopeutta 1%. Eli 0 kelillä keskinopeus n.20% hitaampi kuin +20asteessa. Kyseessä avopyörät, eli myös vaatetus vaikutti nopeuteen. Eikä muutos muutenkaan just noin eikä täysin lineaarinen, mut näppituntuma siihen mikä suunnilleen normaalia/odotettavissa olevaa.

Omalla kokemuksella raskaammassa pyörässä kylmäkangistus on rajumpi kuin kevyessä.

jori kirjoitti:

VÄittäisin, että renkaiden vierintävastuksen osuus on tuossa ajo-olosuhteiden kylmenemisen aiheuttamassa vastuksen kasvussa suurin. Kumin venymä samalla voimalla kasvaa lämpötilan noustessa 0°C –> 20°C noin 24%. Tämä ei tietenkään ole suoraan vierintävastusilmiö, mutta kertoo kumin herkkyydestä lämpötilan vaihtelulle.

Voi hyvinkin olla näin, mutta miksi tätä samaa ilmiötä ei huomaa pystärillä ajaessa lainkaan?

jvuotila kirjoitti:

jori kirjoitti:

VÄittäisin, että renkaiden vierintävastuksen osuus on tuossa ajo-olosuhteiden kylmenemisen aiheuttamassa vastuksen kasvussa suurin. Kumin venymä samalla voimalla kasvaa lämpötilan noustessa 0°C –> 20°C noin 24%. Tämä ei tietenkään ole suoraan vierintävastusilmiö, mutta kertoo kumin herkkyydestä lämpötilan vaihtelulle.

Voi hyvinkin olla näin, mutta miksi tätä samaa ilmiötä ei huomaa pystärillä ajaessa lainkaan?

No sulla on Quattrossa tuplasti enemmän renkaita.

Voiko aurauskulma muuttua? Kori lasikuitua, raidetangot alumiinia. Paljoko niiden pituuden muutos on tuollaisessa 20asteessa? Ei jaksa ite laskea

Jakso kuitenkin. Ei tommonen 20astetta muuta yhteensäkkään raidetankojen pituuksia puolta milliä.

Saukki kirjoitti:

jvuotila kirjoitti:

jori kirjoitti:

VÄittäisin, että renkaiden vierintävastuksen osuus on tuossa ajo-olosuhteiden kylmenemisen aiheuttamassa vastuksen kasvussa suurin. Kumin venymä samalla voimalla kasvaa lämpötilan noustessa 0°C –> 20°C noin 24%. Tämä ei tietenkään ole suoraan vierintävastusilmiö, mutta kertoo kumin herkkyydestä lämpötilan vaihtelulle.

Voi hyvinkin olla näin, mutta miksi tätä samaa ilmiötä ei huomaa pystärillä ajaessa lainkaan?

No sulla on Quattrossa tuplasti enemmän renkaita.

Lukumäärä tuskin on se ratkaiseva asia, vaan todennäköisesti kiekkokoko. Pienipyöräisellä renkaan painuma ja kylkien muodonmuutos on rajumpaa kuin isopyöräisemmässä.

Onkohan siellä Nastolan vierintävastuspajalla tehty lämpötilariippuvuusarvioita. Kuka muistaa, mikä sen firman nimi oli?

ED: https://wheelenergy.com/test-procedures ... e-testing/

https://yle.fi/uutiset/3-10153039

Vanhoissa uutiskuvissa ei näkynyt pakastinta, ehkäpä tulevaisuudessa sitten.

Laitoin varmuuden vuoksi kysymyksen sähköpostilla, josko heillä olisi tietoa muiden mittauksista, jollei ole omia.

Talvipyöräilylangassa suosittelin ohutkylkisiä nappuloita, sama varmaan toimii neljällä pyörällä ilman nappuloitakin.

Mikähän on Quattron painojakauma etu- ja taka-akselin kesken? Onko renkaiden kantokyky lähellä maksimia?
Aika kapeita renkaita tuossa kai käytetään?
Omissa rakennelmissa olen todennut vierintävastuksen olevan pienempi, jos kaikilla renkailla on yhtä suuri massa. Renkaan halkaisijalla on hyvin pieni vaikutus asfaltilla ajellessa. Soralla ja lumessa ero on sitten selvempi.