Juuri tällainen! Tuosta olisi varaa tehdä vieläkin matalampi, jos runko ei mene penkin alta. Takarenkaat voisivat olla niin kaukana toisistaan kuin mitä oviaukot sallivat, ja...
...ne voisi jättää tosiaan kattamatta. Peittäisi vain pinnat. Vähän kuin Velotilt:
Oletko ajanut todella matalalla pyörällä, missä eturengas on jalkojen välissä?
Eturengas osuu käännöksissä takaa reisiin ja edestä pohkeisiin. Hiekka narskuu hampaissa. Hiekkaa on myös housut ja paidat täynnä. Eturengas pitää kattaa täysin yltäpäältä, hiekkasuihkun estämiseksi. Vain pari senttiä maasta voi rengas näkyä. Tällöin huolto on ehkä vähän haastavaa.
Tarkoitus ei ole missään nimessä lannistaa, vaan osaat etukäteen varautua näihin.
Jos kaupallista tai sen kaltaista penkkiä käyttää voi runko mennä penkin alitsekin ilman, että se korkeudessa juurikaan näkyy. Putki mahtuu suurimmaksi osaksi penkin palkkien väliin. Ja voishan Zoxinkin runko koukata paljon lähempää maata.
Olisi muuten mahdollista tehdä aivan törkeän matala pyörä, jos perse on pohjan alin kohta. Ei taida käytännössä missään olemassa olevassa pyörässä näin olla.
Mielestäni ei kannata liioitella tuotakaan, jos ensisijainen tavoite on tehdä käyttöpyörä. Liioittelu kostautuu aina kokonaisuuden tasapainon menettämisenä 
Matalan voi siltikin tehdä, jos sellaisen kerran haluaa.
Saattaisi olla parempi tehdä etupyörän kotelointi etupyörän mukana kääntyväksi. Sitä olisi sitten helpompi väistellä jaloilla ja pyörivän etupyörän ilmanvastus olisi mahdollista saada pienemmäksi kuin suuressa –kotelon sisällä kääntymisen mahdollistavassa– kotelossa, jossa ilma mahtuu kiertämään. Voisi olla fiksua myös tehdä tuosta kotelosta aukeava ja etupyörän mukana haarukasta irtoava, jotta renkaan korjaaminen on riittävän helppoa. 
JOs tuollaisen kotelon laminoi, kannattanee muotista tehdä sopivasti aerodynaamisen muotoinen, niin siinä samassa muotissa voi laminoida kuoret kenties irrallaan pyörivien takapyörien ympärille. Ilmanvastuksessa on aika merkittävä ero, kun verrataan katettua ja kattamatonta kiekkoa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Vilijami kirjoitti: ↑05 Marras 2021, 17:18Oletko ajanut todella matalalla pyörällä, missä eturengas on jalkojen välissä?
Eturengas osuu käännöksissä takaa reisiin ja edestä pohkeisiin. Hiekka narskuu hampaissa. Hiekkaa on myös housut ja paidat täynnä. Eturengas pitää kattaa täysin yltäpäältä, hiekkasuihkun estämiseksi. Vain pari senttiä maasta voi rengas näkyä. Tällöin huolto on ehkä vähän haastavaa.Tarkoitus ei ole missään nimessä lannistaa, vaan osaat etukäteen varautua näihin.
Ei vaan nimenomaan hyvä, että kritiikkiä tulee. Omaa pajaa ei löydy kotoa ja sitten kun rakentamaan pääsee, haluan selkeän ja toimivan suunnitelman. Hulluimpien protojen kokeilu saa odottaa, kunnes on oma paja.
Tarkoitus olisi siis kattaa pyörä täysin, jotta se suojaisi kaikelta kuralta, hiekalta ja vedeltä.
Laskeskelin kiihtyvyyttä, jonka pyörä kestää kaatumatta, ja sain valitsemillani pyörän mitoilla n. 0,5 putoamiskiihtyvyyttä. Onko se vähän vai paljon?
50mm paksulla kumilla ja 80cm akselivälillä laskin kääntösäteeksi 8m. Se on aika paljon. Onhan sille syynsä, miksi kaupallisissa deltoissa poljinkeskiö on yleensä etupyörän takana. Pitääkö tässä itsekin muokata suunnitelmaa siihen suuntaan... Silloin etuvedon voi unohtaa sekä pidon että ketjun kiertymisen puolesta
Polkumies kirjoitti: ↑06 Marras 2021, 11:59Laskeskelin kiihtyvyyttä, jonka pyörä kestää kaatumatta, ja sain valitsemillani pyörän mitoilla n. 0,5 putoamiskiihtyvyyttä. Onko se vähän vai paljon?
50mm paksulla kumilla ja 80cm akselivälillä laskin kääntösäteeksi 8m. Se on aika paljon. Onhan sille syynsä, miksi kaupallisissa deltoissa poljinkeskiö on yleensä etupyörän takana. Pitääkö tässä itsekin muokata suunnitelmaa siihen suuntaan... Silloin etuvedon voi unohtaa sekä pidon että ketjun kiertymisen puolesta
Näissä laskelmissa olisi tärkeää olla näkyvissä ne speksit, joilla laskelmat on tehty. Erityisesti olisi ollut kiva heti tietää, mitä kääntymiskulmaa käytit.
No, lasketaan tuloksista takaperin: Tuolla akselivälillä ja 8 m kääntösäteellä ohjauskulmaksi tulee. (0,8 m / 8 m x 2xpii * 360 °/kierros) = 5,7 astetta. Tuo tarkoittaa ohjauskulmaa, jossa 406-renkaan uloin kohta siirtyy 25 mm sivulle.
Tuo sivukiihtyvyyden sietäminen on erittäin paljon riippuvainen taka-akselin raideleveydestä ja painopisteen paikasta renkaiden kosketuspisteiden kolmion sisällä ja korkeudesta myös, sillä etupyörän ja toisen takapyörän välinen linja on se "sarana", jonka ympäri kaatuminen tapahtuu. Se tietenkin tapahtuu sitä helpommin, mitä lähempänä etukulmaa painopiste sijaitsee –ja tietysti miten korkealla.
No, puolikas kiihtyvyys tarkoittaa aika suurta arvoa, muttei kuitenkaan niin suurta, että ajoneuvo luistaisi sladissa. Tuo sivukiihtyvyyden arvo on mukavasti juuri sama asia kuin alustan ja renkaiden välinen kitkakerroin. Pyörän renkaan kitkakerroin kuivalla asfaltilla on parhaimmillaan noin 0,8. Tuo 0,5 kiihtyvyys vastaa summittain soratien kitkakerrointa tai pölyisen asfaltin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Raideleveys 80cm ja akseliväli 80cm. Painopisteen laitoin 25cm taka-akselin etupuolelle 50cm korkeuteen.
50mm paksu rengas 406-vanteella, 10cm tila kääntyä eli 2,5cm per puoli. N. 6° maksimikääntö.
Vakautta saa viemällä kuskia taaemmas, mutta samalla heikkenee vetävän eturenkaan pito. Juuri alemmas kuskia ei voikaan laskea, muuten lonkkakulma menee todella tiukaksi tai pyörästä ei näe ulos.
Onpas nyt vaikeaa sovittaa yhteen pyörään sekä vakaus mutkissa, kohtuullinen kääntösäde, pidon riittäminen ylämäissä että yksinkertainen toteutus.
PW on omassa kolmipyörässään osoittanut, että 50-numeroisellakin kengällä voi kampikeskiö olla alle 300 mm korkeudella, joten mitään estettä istuimen laskemiseksi vaikka 50 mm korkeudelle ei ole. Mitä lyhyemmät kammet, sitä alemmas saa kampikeskiön, sitä alempana voi istua ja silti nähdä eteen, sitä matalammaksi jää painopiste ja pyörästä voi tehdä kaatumisvaaratta kapeamman ja lyhyemmän ja paremmin kääntyvän, pienemmän ja kevyemmän ja sillä on lisäksi mukavampi polkea, kuten Saukki hienosti todistaa viimeisellä videollaan. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Pari huomiota.
-Noin takapainoisessa etuvedossa on vetopito jo kovin heikko ja koska toiveena on asiallinen nousukyky tarvitaan sähköapu taakse. Miksi siis takavetodelta on pois suljettu. Toinen takarengas vetää kuskin ja toinen Imatran voimalla. Sen parempaa vetopitoa ei ainakaan tiellä tarvi.
-Jos penkki on 25 ja keskiö 50 sentissä ei 406-rengas enää juurikaan ole jalkojen välissä, joten sitä voi kääntää varmasti riittävästi.
-Kiertyväkettinkisessä pyörässä kantapäiden koukkaama alin kohta on niin lähellä eturenkaan maakosketuspistettä, että maavaran tarve ei ole montaa senttiä ellei maastokinneriä tee.
-Kevyellä etupäällä eturenkaan paksuudella ei ole suuremmin väliä mukavuuteen. Vain takarenkaiden on.
-Pelkkä laskeminen vaatii hirvittävän hyvän hahmotuskyvyn. Piirtäminen tai kokeileminen tuo pyörän mitoittamiseen aivan erilailla näkökulmaa.
Tais tulla hieman useampi huomio kuin arvelin 
edit. Ei nuijapää niin paljon hankalampi tehdä ole. Se tarvitsee tosin kaksi ohjausakselia, mutta pitäähän deltan yksikin osata laittaa suoraan tai tulee sutta. Toinen menee sillä samalla taidolla. Ohjausgeometrian suunnittelu siinä on hieman hankalampaa, mutta senkin voi ohittaa kopiomalla valmiit toimivat kulmat 
Tässä olisi nyt pari versiota...
Vaihtoehto 1.
Etupyörä jalkojen väliin, kiertyväketjuinen etuveto
Poljinkeskiön korkeus 50cm ja penkin 25cm
Raideleveys 80cm ja akseliväli 80cm
(+) helppo voimansiirto
(+) lyhyt pyörä
(+/-) kääntösäde
(-) vakaus mutkissa
(-) suurin osa painosta menee takarenkaille, joten huonolle kelille ylämäkiin tarvitaan sähköä taakse
(?) miten sähkö molempiin pyöriin
Vaihtoehto 2.
Etupyörä poljinkeskiön eteen, takaveto toiseen renkaaseen
Poljinkeskiön korkeus 30cm ja penkin esim. 15cm
Raideleveys 80cm ja akseliväli 150cm
(+) vakaus mutkissa
(+) kääntösäde erittäin pieni
(-) monimutkaisempi voimansiirto
(-) jos vain toinen takapyörä vetää, huonolle kelille ylämäkiin tarvitaan sähköä toiseen
(?) miten sijoittaa sähköapu
(?) miten ketjun takapäästä veto renkaaseen
jooseha kirjoitti: ↑06 Marras 2021, 15:49edit. Ei nuijapää niin paljon hankalampi tehdä ole. Se tarvitsee tosin kaksi ohjausakselia, mutta pitäähän deltan yksikin osata laittaa suoraan tai tulee sutta. Toinen menee sillä samalla taidolla. Ohjausgeometrian suunnittelu siinä on hieman hankalampaa, mutta senkin voi ohittaa kopiomalla valmiit toimivat kulmat
Pidän vaikeana saada ohjausgeometria rakennettua tarkalleen, vaikka sopivat mitat kopioisikin. Kun samat mitat pitää vielä saada molemmille puolille niin se vaatii aikamoista jigiä. Mittoja ja kulmia on kuitenkin aika paljon enemmän yhteen eturenkaaseen verrattuna.
Mielessä kävi kyllä MacPherson. Raidetankojen pituuksia pystyy säätämään hyvin tarkasti. Toteutus on työläs, mutta jos se mahdollistaisi tarkat säädöt jälkikäteen...
Sivuvetodeltan voimansiirto on kyllä hyvin yksinkertainen. Ainut mikä ehkä vaatii pohdiskelua ja värkkäämistä on polkimien rakentaminen kampiakseliin. Itse kampiakseli ei oo vaikee. Napamoottori toiselle puolelle.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Jep, ne polkimet Löytyykö jostain toispuoleisesti tuettuja napamoottoreita? Olen löytänyt pieniä hoverboardin moottoreita ja useiden kilowattien moottoreita pieniin sähköautoihin tms, mutta en polkupyörään sopivia.
