Vilijami kirjoitti: ↑27 Helmi 2022, 19:46Itselleni muistilapuksi: Mexican cerveza on käynyt nyt 7vrk ja ominaispaino 1,012. Ohjeessa oli ominaispainotavoite pullotukseen 1,008, mutta se oli kilon sokerilisällä. Käytin sokerin sijaan 1,5kg vaaleaa mallasuutetta. Saattaa ja todennäköisesti vaikuttaa ominaispainoihin.
Viittaa siihen, että tuo on vielä makeaa. Onkohan hiiva kunnossa, jos on käynyt niin hitaasti, ettei edes kupli ja vielä viikon päästä noin makeaa. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Onhan ominaispaino laskenut 1,048->1,012 joten on siellä toimintaa, vaikka vesilukko ei ole pulputtanut, silloin kun olen ollut vieressä katsomassa.
Kummankin oluthiivan kanssa sama juttu, että ensimmäisen yön aikana vierteen yläpuolelle on ilmestynyt rähmäraita. Se tarkoittanee, että hiiva kuohahtaa alussa reippaasti ja sitten alkaa edetä hitaasti.
Pullahiiva toimii -kuin 80-luvun dieselmersu- kiihtyy rauhallisesti ja jatkaa toimintaa suoraviivaisesti, kunnes polttoaine loppuu.
Pullahiivan kanssa olemme jo hyviä tuttuja, kun taas oluthiivan kanssa vasta tutustutaan toisiimme.
Nyt vasta hoksasin kalibroida ominaispainomittarin 22°c hanavedellä. Näyttää 1,004.
Eli lukema oli samanlämpöisellä vierteellä 1,012 joten todellinen lukema ois 1,008 , joka on ohjeen mukainen loppuarvo.
Edelliset käymistuotteet ovat pysähtyneet 1,002 ja näin ollen todellinen onkin ollut 0,998.
Kävin hakemassa Betadinea, koska pullotuspäivä lähestyy. Lantrasin 1+9 suhteisen seoksen litran pulloon. Betadinen väri oli järkytys, todella tummaa, melkein mustaa nestettä! Tähän mennessä näkemäni desinfiointiaineet ovat olleet kirkkaita. 
Vilijami kirjoitti: ↑27 Helmi 2022, 19:46Itselleni muistilapuksi: Mexican cerveza on käynyt nyt 7vrk ja ominaispaino 1,012. Ohjeessa oli ominaispainotavoite pullotukseen 1,008, mutta se oli kilon sokerilisällä. Käytin sokerin sijaan 1,5kg vaaleaa mallasuutetta. Saattaa ja todennäköisesti vaikuttaa ominaispainoihin.
Mallasuutteessa osa uuteaineista on käymiskyvyttömiä eli molekyyliltään niin monimutkaisia, että hiivalla ei riitä keinot niiden käyttämiseen. Joten ne jäävät valmiiseen olueen antamaan makua, täyteläisyyttä ja suutuntumaa. Samalla ne nostavat loppuunkäyneen oluen ominaispainoa verrattuna tilanteeseen, jossa olutta (lue: kiljua) valmistettaisiin vain sokerista.
Sokerista siis käy kaikki.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Löysin tallin vintiltä avaamattoman litran tölkin Baltika 7 olutta. Parasta ennen päivä on vuodelta 2011. Onkohan se vielä juomakelpoista 
Vilijami kirjoitti: ↑28 Helmi 2022, 09:10Nyt vasta hoksasin kalibroida ominaispainomittarin 22°c hanavedellä. Näyttää 1,004.
Eli lukema oli samanlämpöisellä vierteellä 1,012 joten todellinen lukema ois 1,008 , joka on ohjeen mukainen loppuarvo.
Edelliset käymistuotteet ovat pysähtyneet 1,002 ja näin ollen todellinen onkin ollut 0,998.
Jos rupeat tieteilemään, kannattaa käyttää veden tiheytenä lähemmäs oikeaa arvoa, joka on 22-asteiselle vedelle on alle selvästi alle 1 kg/litra. Tällaisen arvon löysin 21-asteiselle: 21 °------ 0,99802 kg/l. Virhe on siis yli kaksinkertainen tuohon neliasteisen veden tiheydellä laskemaasi verrattuna.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti: ↑28 Helmi 2022, 19:35Jos rupeat tieteilemään, kannattaa käyttää veden tiheytenä lähemmäs oikeaa arvoa, joka on 22-asteiselle vedelle alle selvästi alle 1 kg/litra. Tällaisen arvon löysin 21-asteiselle: 21 °------ 0,99802 kg/l. Virhe on siis yli kaksinkertainen tuohon neliasteisen veden tiheydellä laskemaasi verrattuna.
Ominaispainomittarissani lukee, että se olis kalibroitu 20˚c lämpötilaan.
Vilijami kirjoitti: ↑28 Helmi 2022, 20:33jori kirjoitti: ↑28 Helmi 2022, 19:35Jos rupeat tieteilemään, kannattaa käyttää veden tiheytenä lähemmäs oikeaa arvoa, joka on 22-asteiselle vedelle alle selvästi alle 1 kg/litra. Tällaisen arvon löysin 21-asteiselle: 21 °------ 0,99802 kg/l. Virhe on siis yli kaksinkertainen tuohon neliasteisen veden tiheydellä laskemaasi verrattuna.
Ominaispainomittarissani lukee, että se olis kalibroitu 20˚c lämpötilaan.
https://www.vcalc.com/wiki/MichaelBartm ... emperature
Tuolta löytyy laskin, jolla voi laskea veden tiheyden eri lämpötiloissa. 20°C-asteinen vesi on tiheydeltään 0,9982071 kg/litra.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Jees, kylmäuuttamalla kitkeryys loistaa poissaolollaan!
Varsinkin vihreällä teellä tämä on tärkeää. Vihreästä teestä tulee erittäin kitkerää, jos sen uuttaa kiehuvaan veteen. Neljännes kiehuvaan veteen raanalämpöistä, niin tulee hyvää.
Musta tee ei ole ihan niin herkkää tuon suhteen, koska se on jo kerran fermentoitu ja ne terävimmän hapot (kitkeröt) ovat siitä syöty.
Minä olen katkeran, mutta en kitkerän ystävä, joten haudutan mustaa teetä isoilla konsentraatioilla ja kauan. Vihreän teen haudutan 74 asteessa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kotikaljaan latoin yhden maitohappobakteeritabletin (yht. 1 miljoona bakteeria viidestä eri kannasta) litran pulloon kolmeksi vuorokaudeksi. Ei ainakaan liikaa hapantunut, mutta vetisyys poistui. Verrokkipullona oli saman erän hapattamaton versio.
Nyt sain uutekotikaljan hapottumaan ja vaahtoamaan kunnolla. (Maitohappo ei vaikuttanut tähän)
Muuten ohjeen mukaan tehty, mutta kolmasosa lisää sokeria. Vuorokauden käyttö astiassa vapaasti hengittäen ja 3vrk patenttikorkkipullot suljettuna. Hieman jännitti räjähtääkö pullot, mutta ei räjähtänyt.
Mikähän määrä sokeria tuottaa sellaisen hiilihappomäärän, että pullo räjähtää?
Tietenkin pulloissa on eroja, mutta haluaisin jotain käsitystä, että pääsis suuruusluokkaan käsiksi.
Koitin etsiä netistä tietoa tästä, mutta laihoin tuloksin. Pullojen paineenkestoa ei löytynyt, eikä x pascalia x grammasta sokeria tietoa.
Vilijami kirjoitti: ↑06 Maalis 2022, 12:34Kotikaljaan latoin yhden maitohappobakteeritabletin (yht. 1 miljoona bakteeria viidestä eri kannasta) litran pulloon kolmeksi vuorokaudeksi. Ei ainakaan liikaa hapantunut, mutta vetisyys poistui. Verrokkipullona oli saman erän hapattamaton versio.
Nyt sain uutekotikaljan hapottumaan ja vaahtoamaan kunnolla. (Maitohappo ei vaikuttanut tähän)
Muuten ohjeen mukaan tehty, mutta kolmasosa lisää sokeria. Vuorokauden käyttö astiassa vapaasti hengittäen ja 3vrk patenttikorkkipullot suljettuna. Hieman jännitti räjähtääkö pullot, mutta ei räjähtänyt.Mikähän määrä sokeria tuottaa sellaisen hiilihappomäärän, että pullo räjähtää?
Tietenkin pulloissa on eroja, mutta haluaisin jotain käsitystä, että pääsis suuruusluokkaan käsiksi.
Koitin etsiä netistä tietoa tästä, mutta laihoin tuloksin. Pullojen paineenkestoa ei löytynyt, eikä x pascalia x grammasta sokeria tietoa.
Yleensä pullot kestävät hiilidioksidia enemmän kuin hiiva. Muistaakseni neljään ja puoleen bariin nousi paine aikanaan sahtipöntössä, jos piti aivan ummessa. Entisaikoina lasipullot kestivät tuon helposti koeponnistettiin tehtaalla 18 bar paineessa. Tietenkin käytössä kolhiintuneet pullot joskus räjähtävät jopa alle 2 bar paineella.
KUn pullo on täysin ummessa, nousee hiilidioksidin paine, mikä lisää hiilidioksidin liukenemista ja nostaa hiilidioksidin reagointia hiilihapoksi. Happamuuden nousu alkaa jonkin rajan jälkeen haitata hiivan toimintaa ja lopulta lopettaa käymisen.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Systembolagetista löytyi pastöroimaton craft Tšekkilager, aika pirteällä humaloinnilla. Huuhtoo rasvaisen ruoan maun suusta tehokkaasti. Joulupöytään ois mainio. Lageriksi yllättävän paljon makuja. Niin ja hinta 0,5L pullolle 2,50€. Jatkoon!
Lisäys. Täällä kotimaassa tuollainen patenttikorkkipullo maksaa tyhjänä noin 1,70€.
Mexican Cerveza on ollut viikon pullossa. Maistoin -raakaahan se oli- mutta silti jo nyt erittäin lupaava. Hiilihappoa just sopivasti ja maku ei ole niin laimea, kuin Corona Extra/Sol osastossa.
Kahdesta uuteoluesta on nyt kokemusta. Molemmissa on ollut miellyttävä maku ja ne eivät aivastuta. Miksei?
Kaupan oluet aivastuttavat yleensä kovasti ja poskionteloissa kihelmöi. Miksi?
Onko pullossa jälkikäyminen jotenkin parempi kuin hiilidioksidilla hapotus? Vai mikä on se ero?