Sähkön hinta

[Pastori]

Mökillä on jääkaappi ja sähköliesi suurimpina syöppöinä. Lieden voi toki vaihtaa nestekaasuun...

On olemassa myös kaasukäyttöisiä jääkaappeja.

[Vilijami]

Matkailuvaunussamme on 60L kaasujääkaappi. 11kg kaasupullo riittää noin kuukaudeksi. Eli 30 päivää ja 27,90€.
Kyseistä jääkaappia voi käyttää myös 230v jännitteellä. Teho 120w. (Ei ole kompurakaappi vaan absorbtio, niin vie ilmeisesti koko ajan tuon 120w) Sähkön hinta kausipaikalla 0,33€/kwh. Siis 0,12kw x 24h x 30d x 0,33€/kwh = kuukausihinnaksi tulee 28,50€. Aika lailla sama kustannus kummallakin energialla.

[Vilijami]

Kausipaikan kakkosjääkaappina meillä on tällainen 38 litran kompressorikaappi.
Jäähdyttää kunnolla ja sähkönkulutus on aivan mitätöntä. Suorastaan vaikea kwh mittarilla seurata kulutusta. Tällaista vois miettiä aurinkopaneelikäyttöön ja nyt meillä tuleekin paneelien perään. Syksyllä voin raportoida kokemuksia.

[jori]

Tänään taas puolilta päivin kytkettiin 72 MW lisää tuulivoimakapasiteettia verkkoon. Nyt sitä on yhteensä 5772 MW.
Juuri tällä hetkellä pukkaavat tuulivoimalat yhteensä sähköä verkkoon 2770 MW teholla.

[jori]

Olen sinnikkäästi yrittänyt kertoa tuulivoiman merkityksen kasvupotentiaalista ja sen aiheuttamasta muutoksesta Suomen sähköntuotomuotokirjoon. Aika yksin olen saanut tätä tehdä 80-luvulta 2020-luvulle. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut niin rajusti, että näkymä alkaa olla melkoisen ruusuinen tuulivoiman kannalta.
Tässä aivan uusi podcast-haastattelu, jossa tuulivoima-toimijat kertovat nykytilanteesta ja tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa ja maailmalla.

Tässä vielä sama pelkkänä kuulokuvana.
https://open.spotify.com/episode/3udeaF4Yhez6zOl1aAXBq6

[jori]

Olenpas ollut laiska kirjauksissani. Nyt vasta huomasin, että 57 MW tuulivoimakapasiteettia lisättiin 13.7. Kokonaiskapasiteetti on nyt 5829 MW.
Kapasiteettikerroin nousee hitaasti, mutta jos lasketan karkeasti viime vuoden arvolla 0,31, eikä uutta tuulivoimaa asennettaisi, tuotettaisiin tuulivoimalla tästä eteen päin sähköä1800 MW vuosikeskiarvolla, joka vastaisi 23 prosenttia Suomessa tuotetun sähkön määrästä.

[PW]

Imatran Seudun Sähkö lähestyi tekstarilla ja tarjoo sopimusta 8,8snt/kwh., ei oikeen innosta

[Vilijami]

Imatran Seudun Sähkö lähestyi tekstarilla ja tarjoo sopimusta 8,8snt/kwh., ei oikeen innosta

No mikä innostaisi?

[PW]

Imatran Seudun Sähkö lähestyi tekstarilla ja tarjoo sopimusta 8,8snt/kwh., ei oikeen innosta

No mikä innostaisi?

Jos pysyis pörssissä? Voihan se olla väärä valinta mut kattellaan nyt. Jos tarjoaisivat marras - maaliskuun tuolla hintaa, sitten ehkä voisin ottaa, loput ajat pörssissä.

[jori]

Kivasti alkaa näkyä tuulivoiman, ja toisaalta ydinvoiman, kapasiteetin nousu niukkuuden yläpuolelle. Hintataso pomppii rajusti, ja näyttää johtavan jopa ydinvoimaloiden tehonsäätöön, vaikkei se olekaan kannattavaa pitkällä tähtäimellä.

Ydinvoiman tehoa on alettu nyt lähes säännönmukaisesti pudottamaan sähkön hinnan negatiiviseksi putoamisen hetkellä. Nyt näyttää siltä, että myös tuulivoiman tehoa pudotetaan tarkoituksella negatiivisen sähkön hinnan aikana.

Ydinvoimalle tuollaiset tehon muutokset aiheuttavat pitkällä aikavälillä nopeamman väsymisen ja siinä mielessä heikentävät pitkän ajan kannattavuutta. Tehonsäätö aiheuttaa lämpötilanmuutoksen, joka paksuseinäisissä paineastioissa aiheuttaa lämpöjännityksiä, jotka väsyttävät metallirakennetta.

Tuulivoiman tehonsäätö alas päin pienentää tuulen painetta turbiinin lapoihin ja tätä kautta koko voimalaan. Siinä mielessä siis vain parantaa pitkän aikavälin kannattavuutta pidentämällä huoltovälejä ja kokonaiskestoikää.

Tästä kuvasta voi hienosti huomata, paitsi helposti havaittavan ydinvoiman tehonsäädön, myös tuulivoimaloiden alassäätörampit nousevan tuulennopeuden tilanteessa. Ylempi harmaa käyrä on sähkönkulutuskäyrä ja alempi sähkön hinta. Tuulennopeuden muutosten aiheuttamat tehonmuutokset tuulivoiman kokonaistehossa ovat pehmeän rauhallisia kumpuja tehokäyrässä. Aktiiviset tehosäädöt suoria ramppeja ja paljon jyrkempiä kuin luonnon aiheuttamat.

Miinukselle putoava hinta saa ydinvoiman reagoimaan välittömästi. Tuulivoimaa operoi useampi yritys, joten sen reagointi ei ole yhtä johdonmukaista ja nopeaa, mutta selvästi näkee, että tuulivoimayrittäjät pudottelevat voimaloiden tehoja alas sitä mukaa kun sähkön hinta on negatiivinen, tai todella suuri tuulennopeus alkaa kuormittaa rakenteita sähköstä saatavaan hintaan nähden haitallisesti.

Pitää myös huomata, että osa tuulivoimayrittäjistä on niin pieniä, että ajavat tuulivoimaloitaan tyhmällä automaatilla, joka ei reagoi sähkön hintaan, tai ovat vielä syöttötarifijärjestelmän piirissä, jolloin ne saavat positiivisen hinnan sähköstä myös sähkön negatiivisen pörssihinnan tilanteessa. Tämä tulee muutaman vuoden sisään katoamaan ja tuulivoimasta tulee tältäkin osin parempi osa sähköverkkoa.

Tuulivoimaloiden sähkönkäyttöä ei tuosta kuvaajasta pysty suoraan lukemaan, mutta sekin on mahdollista. Kun sähkön hinta on riittävän suuresti negatiivinen, kannattaa tuulivoimaloita käyttää kuluttamaan verkosta ylimääräistä sähköä säätämällä lapakulmat niin, että voimalat pyörivät käyttäen generaattoreita moottoreina.

Negatiivinen sähkön hinta on tilapäinen ilmiö, joka tulee poistumaan kun teollisuus huomaa tämänkin energiabisnesmahdollisuuden. Siksi tuosta ei kannata enemmälti murhetta kantaa, tai ainakaan yksityisen, siirtohinnallisten johtojen päässä, mitään bisnestä enemmälti suunnitella.

[PW]

Imatran vesivoimalastakin näjöjään juoksuttavat ohi vaihteeksi.

[jori]

Imatran vesivoimalastakin näjöjään juoksuttavat ohi vaihteeksi.

Negatiivinen hinta tuon aiheuttaa. Voimalaitokset voisivat hienosti hyödyntää tuon negatiivisen hinnan ajamalla ylijäämäsähköä verkosta omiin jäähdyttimiinsä lämmöksi, mutta eivät tee, koska tietävät tilanteen niin lyhytaikaiseksi. Negatiivinen sähkön hinta on hyvinkin tilapäinen ilmiö, joten sen varaan ei kannata investoida oikeastaan mitään. Tai kannattaisi, jos noilla olisi luovuutta tehdä se helposti ja halvalla.

Onneksi Saimaan vedenkorkeus on nyt korkealla, joten ei tuolla ohijuoksutuksella paljon ole merkitystä.

Täältä voi tarkkailla järvien pinnankorkeuksia. https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html
... ja tästä kokonaisvedenkorkeutta, jolla on merkitystä mm. vesivoiman määrän suhteen. https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/reser1.html ...näyttäisi olevan pitkän keskiarvon yläpuolella nyt.

Joka tapauksessa kyse on hyvin lyhytaikaisesta tilanteesta. Lämmitysaikaan ylijäämäsähkö on helppo työntää kaukolämpöverkkoon. Kesällä sen voisi helposti ajaa lämmöksi, mutta jakeluverkon sisällä ei sekään kannata, vaan pitäisi olla fingridin piirissä, jotta kannattaisi.

[jori]

36 MW lisää tuulivoimaa viime perjantaina 11.8. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 5865 MW.

[ajarmala]

Onneksi Saimaan vedenkorkeus on nyt korkealla, joten ei tuolla ohijuoksutuksella paljon ole merkitystä.
Saimaan vedenkorkeus elo23.JPG

Aika hurjaa tuo suurten järvien pinnankorkeuden vaihtelu: tuostakin kuvaajasta näkee, että aiempina vuosina pinnankorkeus on vaihdellut 2,80 metriä. Huh! Jonakin viikonloppuna huomaisi, että laiturin päässä ei ole vettä ollenkaan, mutta sitten taas viikon tai muutaman päästä hoksaisi, että siinä on 2,50 metriä vettä. Aikamoista.

Onneksi minulla on kesämökki lammen rannalla ja siellä vedenkorkeus vaihtelee vuoden aikana n. 5 cm. Eli aina tietää laiturin päästä pää edellä hypätessään osuvansa veteen...

[jori]

Onneksi Saimaan vedenkorkeus on nyt korkealla, joten ei tuolla ohijuoksutuksella paljon ole merkitystä.
Saimaan vedenkorkeus elo23.JPG

Aika hurjaa tuo suurten järvien pinnankorkeuden vaihtelu: tuostakin kuvaajasta näkee, että aiempina vuosina pinnankorkeus on vaihdellut 2,80 metriä. Huh! Jonakin viikonloppuna huomaisi, että laiturin päässä ei ole vettä ollenkaan, mutta sitten taas viikon tai muutaman päästä hoksaisi, että siinä on 2,50 metriä vettä. Aikamoista.

Onneksi minulla on kesämökki lammen rannalla ja siellä vedenkorkeus vaihtelee vuoden aikana n. 5 cm. Eli aina tietää laiturin päästä pää edellä hypätessään osuvansa veteen...

Minusta näyttäisi, että yli kolme metriä olisi kokonaiskorkeusero tuolla Lappeenrannan Lauritsalan mittausasemalla. No, kuvaajan maksimiarvot ovat aika pitkältä ajalta. 1847 näyttää olevan tilaston aloitusvuosi. Saimaan kanavaa rakennettiin vuodesta 1845 lähtien, joten vedenkorkeutta lienee laskettu rakentamisen ajaksi. Myös yläraja on saattanut liittyä ennen kanavan ja varsinkin voimalaitoksen valmistumista mitattuihin vedenpinnankorkeuksiin.

Muutama viikko ei kuitenkaan muuta vedenkorkeutta sentään metritolkulla. Tässä kuvassa kovin nousu näyttäisi olevan noin sentti päivässä noin kuukauden ajan. Pitääpä tutkia, josko löytyisi pidemmän ajan mittausdataa käyränä.

Saimaan vedenkorkeusvuosi.gif (19.95 KiB) Katsottu 674 kertaa