Nojapyöräfoorumi

Härski kirjoitti: ↑20 Maalis 2023, 10:05

https://www.lapinkansa.fi/tuulivoimaa-o ... et/5411957

Myös tämmöisiä mietteitä tulee vastaan tuulivoimasta.

Tämä teksti piti tehdä juuri nyt, sillä myöhemmin käytössä olisivat olleet viime vuoden tilastot ja numerot eivät olisi olleet enää lööppikelpoiset. Lisäksi kolumnisti vertaa eri vuoden verotuloja ja syöttötariffikuluja.

Joka vuosi osa syöttötariffisopimuksista päättyy ja uusia, ilman tukia pystytettyjä tuulivoimaloita, pystytetään maksamaan kiinteistöveroa. Lisäksi vuoden 2022 sähkön hintataso oli niin korkea, että syöttötariffituen määrä on paljon pienempi. Syöttötariffin piirissä olevat voimalat saavat tuottamastaan sähköstä 8,35 senttiä kilowattitunnilta. Jos sähkön hinta on alempi, valtio maksaa erotuksen, jos korkeampi, mitään ei makseta. Jos sähkön hinta on alle 3 senttiä, maksetaan 3 sentin ja tuon 8,35 sentin erotus.

Syöttötariffitukea maksetaan 12 vuoden ajan voimalan perustamisesta laskien niille voimaloille, jotka sitä aikanaan hakivat. Tuosta ajasta tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti on noussut yli kaksinkertaiseksi, eikä edes tuolloin kaikki saaneet syöttötariffitukea. Sitä osasivat hakea vain Mauri Pekkarisen vävy ja muut poliitikkojen sisäpiiriläiset.

Syöttötariffituki oli aikanaan merkittävä tekijä uusien tuulivoimalainvestointien houkutin. Se mahdollisti kannattavan tuulivoimalan perustamisen aikana, jolloin tuulivoimaloiden teknologia oli vielä kykenemätön kannattavaan sähköntuotantoon. Vuonna 2018 alkaen tuulivoimala ovat olleet kannattavia ja tuottaneet verkon halvinta sähköä ilman syöttötariffitukea. Ero polttoaineellisiin voimaloihin koko ajan kasvaa.

https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuu ... 2022-1.pdf

20.3. taas tuulivoimakapasiteettia. Maanantaina lisäsivät 5512 MW > 5575, siis 63 MW.

Hip! Innostuinpa hieman ristiintaulukoimaan Libreoffice Calcin kuluseurantaa: lasketin sillä vuosittaiset sähköenergian ja sähkönsiirron kulut sekä asunnolleni että kesämökilleni.

Nähdään, että asunnolla sähkönsiirto (Caruna) on vain hieman kalliimpaa kuin itse energia (Helen).

Mutta kesämökillä kulutusta on vain touko- syyskuussa ja silloinkin vain joinakin päivinä. Siirtokustannus on ollut 4 - 5 -kertainen energiaan nähden ja ero repesi vallan mahdottomaksi vuonna 2022, kun siirryin mökilläkin Helenin edulliseen perusmaksuttomaan sähköön. Sen jälkeen siirtomaksut ovat olleet 27-kertaiset energiamaksuun nähden...

Olen joskus aiempana tässä ketjussa pohdiskellut aurinkosähköön siirtymistä mökillä ja sähköliittymän irtisanomista. Pitääkin jatkaa niitä pohdintoja... Mökillä on jääkaappi ja sähköliesi suurimpina syöppöinä. Lieden voi toki vaihtaa nestekaasuun, mutta siitä tulee satasten kustannus. Samalla jääkaappi pitäisi vaihtaa vähävirtaiseen, kun se nyt on vuosikymmeniä vanha suurikokoinen kierrätyskalu. Tosin kyllä tuolla 250 eurolla per vuosi aina jotakin voi investoida - kolmen vuoden kuoletusajalla se antaisi investoida 750 euroa. Hmm?

Aprillipäivänä ja uudelleen 17.4. lisättiin tuulivoimakapasiteettia ensin 25 MW ja sitten 40 MW. Nyt kokonaiskapasiteetti on 5637 MW, mikä on 1914 MW enemmän kuin vuosi sitten.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008616898.html

Mietin miksi tuulivoimaa rakennetaan niin paljon, ja ehkä tukien maksaminen on selitys? Rakennetaan tukirahalla voimala, ja myydään se välittämästi, nopea tapa tienata paljon rahaa?

ukram2 kirjoitti: ↑22 Huhti 2023, 11:05

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008616898.html

Mietin miksi tuulivoimaa rakennetaan niin paljon, ja ehkä tukien maksaminen on selitys? Rakennetaan tukirahalla voimala, ja myydään se välittämästi, nopea tapa tienata paljon rahaa?

Kesästä 2018 uusille tuulivoimaloille ei makseta tukea. Sitä ennen rakennetuille maksetaan 2029 asti.
Tuki ei siis vaikuta nykyiseen rakentamisintoon, eiköhän syy ole hyvin kannattavassa energian tuottamisessa.

PW kirjoitti: ↑22 Huhti 2023, 14:51

ukram2 kirjoitti: ↑22 Huhti 2023, 11:05

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008616898.html

Mietin miksi tuulivoimaa rakennetaan niin paljon, ja ehkä tukien maksaminen on selitys? Rakennetaan tukirahalla voimala, ja myydään se välittämästi, nopea tapa tienata paljon rahaa?

Kesästä 2018 uusille tuulivoimaloille ei makseta tukea. Sitä ennen rakennetuille maksetaan 2029 asti.
Tuki ei siis vaikuta nykyiseen rakentamisintoon, eiköhän syy ole hyvin kannattavassa energian tuottamisessa.

Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 tuohon mennessä oli tuulivoimakapasiteettia rakennettu 1694 MW, josta vain osalle maksettiin syöttötariffitukea. Nykyisin kapasiteetti on 5666 MW, eli selvästi alle kolmasosalle tuulivoimaloista maksetaan merkittäviä tukia. Aivan ensimmäiset, Suomessa vuonna 2011 käynnistyneen syöttötariffijärjestelmän piiriin päässeet tuulivoimalaitokset ovat jo kuluttaneet 12 vuoden tukiaikansa loppuun ja tästä lähtien näitä tulee joka vuosi lisää kiihtyvällä tahdilla.

Jälkeen päin katsoen syöttötariffi oli aivan liian avokätinen tukimuoto ja jatkui liian pitkään, mutta kukaan ei voinut aavistaa, miten suuri kannattavuusmuutos syöttötariffituen päättymisen aikaan tehdyllä designmuutoksella saatiin aikaan. Tai oikeastaan tiesi, mutta siitä ei haluttu julkisesti keskustella. Poliitikkoja oli mukana tuulivoimabisneksessä ja Neljäs valtionmahti, media pelaa poliitikkojen puolella, ei niitä vastaan, kuten alkujaan oli tarkoitus ja aiemmin yleisesti tapana. Australiassa syöttötariffimuotoista tukea ei maksettu ja siellä suuret kevytkoneikkoiset tuuliturbiinit olivat tavallisia jo viisi vuotta aiemmin.

Foorumin jumin aikaan 5.5. tuulivoimakapasiteetti nousi 29 MW verran ja on nyt 5666 Jatkoa seuraa.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... ebook:1f02
Fingrid topuuttelee ja pelottelee? Onko tässä joku oikee vaara?

"Nyt yli yhden megawatin suuntaajakytkettyjen laitteistojen liittäminen kanta- ja jakeluverkkoon ei ole sallittu länsirannikon alueella Fingridin tiedotteen mukaan.
Rajoitus ei kuitenkaan koske liittymissopimuksia, jotka on tehty ennen 1. toukokuuta"

Olisko pitänyt reagoida aikasemmin Fingridin?

"Tuulivoima kytkeytyy verkkoon taajuusmuuttajien eli suuntaajien välityksellä. Suuntaajat eivät reagoi verkon taajuuden tai jännitteen muutoksiin luontaisesti pyörivän massansa avulla kuten perinteiset voimalaitokset. Luontaisten tasapainoa ylläpitävien ominaisuuksien puuttuessa sähköjärjestelmästä tulee huomattavasti alttiimpi häiriöille ja mutkikkaampi hallita."
Samasta aiheesta Fingridin omilta sivuilta
https://www.fingridlehti.fi/tuulivoima- ... irtokykya/

PW kirjoitti: ↑15 Touko 2023, 11:23

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... ebook:1f02
Fingrid topuuttelee ja pelottelee? Onko tässä joku oikee vaara?

"Nyt yli yhden megawatin suuntaajakytkettyjen laitteistojen liittäminen kanta- ja jakeluverkkoon ei ole sallittu länsirannikon alueella Fingridin tiedotteen mukaan.
Rajoitus ei kuitenkaan koske liittymissopimuksia, jotka on tehty ennen 1. toukokuuta"

Olisko pitänyt reagoida aikasemmin Fingridin?

"Tuulivoima kytkeytyy verkkoon taajuusmuuttajien eli suuntaajien välityksellä. Suuntaajat eivät reagoi verkon taajuuden tai jännitteen muutoksiin luontaisesti pyörivän massansa avulla kuten perinteiset voimalaitokset. Luontaisten tasapainoa ylläpitävien ominaisuuksien puuttuessa sähköjärjestelmästä tulee huomattavasti alttiimpi häiriöille ja mutkikkaampi hallita."
Samasta aiheesta Fingridin omilta sivuilta
https://www.fingridlehti.fi/tuulivoima- ... irtokykya/

Nyt kun verkkoon on lisätty Olkiluoto 3 valtava teho, verkon jäykkyys joutuu koetukselle, jos OL3 putoaa L3 teho 1600 MW on tämänhetkisellä verkon konaistehotasolla 21,7% verkon kokonaistuotannosta. Ennen OL3 kytkemistä suurimmat yksittäiset voimalat OL1 ja OL2 olivat vain puolet tästä.

Onpa nolon oloinen vaiva. Eihän tuo vaatisi muuta kuin verkkovaihtosuuntaajan ohjaukseen taajuudenmuutosta hidastavan piirin, joka syöttäisi verkon taajuuden laskiessa pienen hetken sähköä verkkoon turbiinin sen hetkistä tehoa suuremmalla teholla, jolloin turbiinin nopeus tietysti hidastuisi, mutta tukisi verkkoa sen hetken, joka tarvitaan varavoimaloiden tehon nostoon. Tuollainen toimisi siis elektroniikan avulla samalla tavoin kuin suoraan verkkoon kytketty generaattori, joka taajuuden laskiessa syöttää verkkoon tehoa roottorin hidastumisen vapauttaman tehon verran, eli toimii vauhtipyöränä.

Melko helppo tuollainen olisi tehdä, mutta eihän sellaista siihen ole tähän saakka kannattanut lisätä, jollei tällaisesta vauhtipyöräominaisuudesta saa mitään lisäetua. Nytkin vaatimus on annettu äkkinäisesti jyrkkänä vaihtosuuntaajakieltona, vaikka tuo olisi hoidettavissa melko helposti ohjauselektroniikkaa muuttamalla. Kieltäminen on tyhmää, hinnoittelu järkevämpää. Tuo verkon taajuutta tukeva ominaisuus pitäisi vain hinnoitella, niin sellainen ilmestyisi myös vaihtosuuntaajasyöttöisten tuuligeneraattorien perään. Tuulivoimaloiden generaattorien pyörimisnopeudet eivät ole kovin suuria, mutta niitä on toisaalta niin paljon, että luulisi tuollaisen ominaisuuden olevan kannattavaa vaihtosuuntaajiin lisätä. Aurinkovoimaloiden verkkovaihtosuuntaajiin tätä ei ehkä kuitenkaan kannattane tehdä, sillä fotonien hitausmomentti lienee vauhtipyöräkäyttöön liian vähäinen.

Tuossa Fingridin sivulla noita ratkaisuja esiteltiin. Itsehän en noista tietyst mitään ymmärrä?

Sit kun sitä sais... no halpaahan tuo taas tänään on. Voi hyvin jäähdyttää ja pestä pyykkiä.

"Sähkö on liian halpaa: Upouusi Olkiluoto 3 jouduttiin laittamaan säästöliekille"
https://yle.fi/a/74-20032308?origin=rss

janx kirjoitti: ↑17 Touko 2023, 16:27

Sit kun sitä sais... no halpaahan tuo taas tänään on. Voi hyvin jäähdyttää ja pestä pyykkiä.

"Sähkö on liian halpaa: Upouusi Olkiluoto 3 jouduttiin laittamaan säästöliekille"
https://yle.fi/a/74-20032308?origin=rss

No, jopas nyt. Huomasin tuon ydinvoiman 600 MW pudotuksen ja yritin selvittää sitä kahvitunnilla istuskellessani klo. 14.30 asti. 14.41 tämä uutinen sitten julkaistiin. Ihme homma, ettei TVO julkaissut tietoa itse, vaikka tuo operaatio tehtiin jo alkuyöstä.
Hieman epäilen, ettei tällainen säätäminen tule olemaan kannattavaa, vaan osoittaa vain sen, että OL3 on kannattamaton sijoitus, kuten ennustin jo vuonna 2002, kun sille oltiin myöntämässä rakennuslupaa.

Ei ydinvoimalan sähköntuotannon sulkeminen, tai tehon säätäminen alemmas, säästä kustannuksia, vaan oikeastaan lisää niitä, kun voimalan paineastiat väsyvät lämpötilanvaihteluiden takia nopeammin. Voihan olla, että tuo jutussa kerrottu varautuminen tehonsäätöön tehdään ajamalla lämpöä enemmän Eurajoen lahteen, jolloin vältytään toki ylimääräiseltä kustannukselta sähkön negatiivisen hinnan takia ja primääripiirin paineastian lämpötilanvaihtelulta, mutta liian lämpimäksi jo aiempina vuosina lämmennyt matala merenlahti Olkiluodon edustalla kuumenee ekosysteemin kannalta liian kuumaksi. Lupa on lämmittää merivesi vain 30 asteeseen, jossa se oli jo pätkän aikaa myös viime kesänä.

jori kirjoitti: ↑17 Touko 2023, 20:32

mutta liian lämpimäksi jo aiempina vuosina lämmennyt matala merenlahti Olkiluodon edustalla kuumenee ekosysteemin kannalta liian kuumaksi. Lupa on lämmittää merivesi vain 30 asteeseen, jossa se oli jo pätkän aikaa myös viime kesänä.

Aah! 30 asteista merivettä, kuinka ihanaa. Sinne pitää päästä uimaan... Tahtoo! Onko se talvisinkin yhtä lämmintä? Tämä luo Rauman matkailulle aivan uusia mahdollisuuksia. Tai mikä Eurajoki se nyt onkaan. Talviuintikeskus Eurajoki! Jees! Look, no ice!

Viikko sitten taas 34 MW lisää tuulivoimakapasiteettia. Nyt kokonaiskapasiteetti 5700 MW.

jori kirjoitti: ↑17 Touko 2023, 20:32

Ei ydinvoimalan sähköntuotannon sulkeminen, tai tehon säätäminen alemmas, säästä kustannuksia, vaan oikeastaan lisää niitä, kun voimalan paineastiat väsyvät lämpötilanvaihteluiden takia nopeammin.

Siellä ei liene oikeasti mitään säästettävää. Kaikki kulut yms. ovat aivan samalla tasolla, tuotetaanko sähköä tai ei.