Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
Koko huomisen päivän sähkön hinta taas nollassa. Kuten huomaatte, ei se ole enää kovin kova tuuli, joka pudottaa sähkön hinnan nollaan. Eilen oli taas kytketty tuotantoon 53 MW lisää uutta tuulivoimaa.
Ajatelkaapa. miltä tuntuu polttainevoimalan omistajasta, joka ei voimalan teknisen jäykkyyden takia voi olla tällaisina päivinä kuluttamatta polttoainetta. Kallis miilu palaa uunissa, mutta tuottaa vain kuluja.
Edellisen viestini sähkön polkumyynti jatkuu. Sähkön hinta on ollut tuosta viestini hetkestä tähän päivään käytännössä nolla. Tänään tulee tuulivoimaan pieni notkahdus ja päivällisenkeittoaikaan hinta nousee huimaan 7 senttiin kilowattitunnilta. Sitten putoaa taas ja painuu yöksi nollaan.
Eilen taas asennettiin melkoinen paukku lisää tuulivoimaa, mikä näkyy kuvan viimeisen rivin numeroista ja ylimmän käyrän hyppäyksenä. Tuleekos tuosta nyt sitten 149 MW tuon toisen päivän lisäyksen päälle.
Onko jokin muu media uutisoinut sähkön alennusmyynnistä?
Hyvähän sitä on nyt kesällä myydä halvalla, kun ei sitä kukaan tarvitse... Kaiholla muistelen entisaikoja, jolloin sähkökilovattitunnin pennihinta oli vuoden ympäri tasan sama. Eikä kukaan uhkaillut silloisia kuluttajia sähkön katkaisulla talvella suurimman kulutuksen aikaan. Silloin sähköä tuli pistorasiasta aina ja luotettavaan hintaan, joka sisälsi myös sähkön siirron. Ei ollut mitään turhaa kilpailua. Kilpailun myötä sähkön kokonaishinta on kymmenkertaistunut, vaikka ydin- ja vesisähkön valmistuskustannus ei ole muuttunut yhtään mihinkään.
Onko saatavissa helppoa palvelua, joka huomisen hinnat tietäessään osaisi varautua ja lämmittäisi varaajan tappiin ja akut pullolleen tänään saatavalla halvalla tuulisähköllä? Mistä sellaisen saa? Vai pitääkö sekin rakentaa itse? Hmm, sellaisellahan voisi olla markkinoita... olisikohan tässä liikeidea?
ajarmala kirjoitti: ↑06 Elo 2022, 21:55Hyvähän sitä on nyt kesällä myydä halvalla, kun ei sitä kukaan tarvitse... Kaiholla muistelen entisaikoja, jolloin sähkökilovattitunnin pennihinta oli vuoden ympäri tasan sama. Eikä kukaan uhkaillut silloisia kuluttajia sähkön katkaisulla talvella suurimman kulutuksen aikaan. Silloin sähköä tuli pistorasiasta aina ja luotettavaan hintaan, joka sisälsi myös sähkön siirron. Ei ollut mitään turhaa kilpailua. Kilpailun myötä sähkön kokonaishinta on kymmenkertaistunut, vaikka ydin- ja vesisähkön valmistuskustannus ei ole muuttunut yhtään mihinkään.
Onko saatavissa helppoa palvelua, joka huomisen hinnat tietäessään osaisi varautua ja lämmittäisi varaajan tappiin ja akut pullolleen tänään saatavalla halvalla tuulisähköllä? Mistä sellaisen saa? Vai pitääkö sekin rakentaa itse? Hmm, sellaisellahan voisi olla markkinoita... olisikohan tässä liikeidea?
Minä olen käyttänyt toista kymmentä vuotta Nordpoolin Dayahead prices tietolähteenä ja manuaalisesti naksutellut ilmalämpöpumppua ja lämminvesivaraajia päälle ja pois.
https://www.nordpoolgroup.com/en/Market ... view=chart
Huomisen hinnat ilmestyvät klo.14.
Tottakai markkinoilla olisi tarvetta opimoijalle, joka osaisi laskea varaajan tilan mukaan halvimman latausajan. Sellaisen yleistyminen kuitenkin tasaisi hinnan heilahteluja, mistä olisi hyötyä kuluttajalle, muttei polttoaineella sähköä tuottaville suuryrityksille. Arvaa huviksesi, miksei tuollaista tuotetta ole markkinoilla.
Kaikki pitää tehdä itse, koska unelmapalvelua ei kuitenkaan saa haluammillaan ehdoilla. Jos on helppo, ei ole halpa. Jos on halpa, ei ole hyvä tai ominaisuudet on rajatut tai jossain hitsin pilvessä.
Tässä esim. eräs suomalainen sivusto älykkään sähkönohjauksen rakentamiseen: https://fissio.fi/
Minä olen n. vuoden verran harrastanut kotiautomaatiota Home Assistant -järjestelmän kanssa. https://www.home-assistant.io Ilmaisen, avoimen lähdekoodin järjestelmän voi asentaa esim. Rasperry Pi:n tms. päälle. Minulta löytyi kaapista vanha minipöytäkone ja entinen työläppäri, jotka molemmat jatkavat nyt elämänsä Linuxin kanssa kotia ohjaten.
Home AssistantIin on mahdollista saada data myös tuosta Nordpoolista ja sen avulla ohjata kotia. Itse en ole siihen tarkemmin tutustunut, koska tällä hetkellä on vielä voimassa kohtuullisen hintainen kiinteähintainen sopimus.
Edit: Ja mitään ei tarvitse laittaa pilveen. 
hjv1527 kirjoitti: ↑07 Elo 2022, 10:14Minä olen n. vuoden verran harrastanut kotiautomaatiota Home Assistant -järjestelmän kanssa. https://www.home-assistant.io Ilmaisen, avoimen lähdekoodin järjestelmän voi asentaa esim. Rasperry Pi:n tms. päälle. Minulta löytyi kaapista vanha minipöytäkone ja entinen työläppäri, jotka molemmat jatkavat nyt elämänsä Linuxin kanssa kotia ohjaten.
Home AssistantIin on mahdollista saada data myös tuosta Nordpoolista ja sen avulla ohjata kotia. Itse en ole siihen tarkemmin tutustunut, koska tällä hetkellä on vielä voimassa kohtuullisen hintainen kiinteähintainen sopimus.
Edit: Ja mitään ei tarvitse laittaa pilveen.
Tuossa näyttäisi olevan Raspberry-versio, jossa on luonnostaan noita IO-pinnejä, joilla voi kytkeä hituvirtoja ja isojen virtojen kontaktoreja ja Raspi2 minulla on joutavana.
En ole tähän puoleen niin paneutunut, kun töissä tähän on aina omat ukkonsa. Kuinka suuria virtoja Rarberry kykenee analogia-IO portissaan käsittelemään ja ennen kaikkea, miten sinä tämän toteutit, kun käytit tavallisia tieteokoneita.
Minullahan olisi tarpeen parin puhaltimen 230V 1A ohjaus ja lämminvesiboilerin kontaktorin ohjaus, jossa virrat jäänevät Ampeerin osiin.
Mun vanha auto (BMW i3) osasi jaksottaa latauksen lähtöaikaan suhteutettuna halvan pörssisähkön tunneille.
Raspberry Pi:t saattavat olla (IMO) valitettavan epäluotettavia etenkin pitkässä 247-käytössä. Ympäristön lämpötiloista on syytä pitää huolta (ja ohjelmallisesti siitä, että mihin tilaan laite menee, kun se ei ole enää älyssään). Ainakin SD-kortti kannattaa valita laadukkaista vaihtoehdoista - mitä ne sitten nykyään ovatkaan. Halvat muistikortit korruptoituvat helposti. Siksi olenkin toivonut edullista SATA-väyläistä pikkuista korttitietokonetta markkinoille. SATA-väylän ohjauspiiri vain taitaa nostaa kortin hintaa.
Tämä voisi ehkä kaivata oman lankansa...
jori kirjoitti: ↑07 Elo 2022, 11:18Tuossa näyttäisi olevan Raspberry-versio, jossa on luonnostaan noita IO-pinnejä, joilla voi kytkeä hituvirtoja ja isojen virtojen kontaktoreja ja Raspi2 minulla on joutavana.
En ole tähän puoleen niin paneutunut, kun töissä tähän on aina omat ukkonsa. Kuinka suuria virtoja Rarberry kykenee analogia-IO portissaan käsittelemään ja ennen kaikkea, miten sinä tämän toteutit, kun käytit tavallisia tieteokoneita.
Minullahan olisi tarpeen parin puhaltimen 230V 1A ohjaus ja lämminvesiboilerin kontaktorin ohjaus, jossa virrat jäänevät Ampeerin osiin.
Raspiin olisi saanut tosiaan suoraan Home Assistantin käyttöjärjestelmäksi. Alunperin ajattelin hankkia sellaisen, mutta juuri silloin niitä ei ollut saatavilla mistään. Koska kaapin perukoille oli jäänyt vanha minipc lojumaan päätin kokeilla sen valjastamista käyttöön. Aloituskustannuksetkin putosivat. Asensin siihen Debianin Linuxin ja siihen päälle sitten (oletettavasti) Dockerin konttina toimivan HA:n. -Tekniset yksityiskohdat eivät ole täysin kirkkaina ja hallussa, kun tietotekniikka on lähinnä harrastajatasoa. Nettiä selaamalla löytyy hyviä ohjeita, joista copy-pastella komentoriville sujuvasti käskyttämällä sain sen onnistumaan.
HA pystyy ohjaamaan erilaisia, käytännössä suurinta osaa tarjolla olevia kotiautomaatiolaitteita. Minä aloitin muutamalla zigbee -verkossa toimivilla Ikean lampulla ja painikkeella sekä pistorasiaan työnnettävillä ohjattavilla pistorasioilla. Niihin tarvittiin oma USB-vastaanotin koneeseen. Sen jälkeen olen hankkinut muutamia wifin kautta keskustelevia releitä, jotka ohjaavat sähköjä jako- ja kytkinrasioissa. Ilmanvaihtolaitteen ohjaukseen tarvitisin USB - RS-485 -adapterin. Se on kytkettynä ilmanvaihtolaitteeseen piuhoilla. Olisin joutunut vetämään piuhat teknisestä tilasta yläkertaan, jossa kone on. Koska se ei ollut kovin helppoa, etsin ja löysin toisen keinon. Vanha läppäri sai myös Debianin sisälleen, sijoituspaikakseen teknisen tilan ja USB -tikku on siinä kiinni. Läppäri ohjaa siis Enerventin laitetta ja keskustelee wifin välityksellä HA:n sisältävän koneen kanssa ja saa käskyt sieltä.
En tiedä miten suoraan Raspilla ohjaaminen onnistuu. Todennäköisesti niinkin, mutta ainakin noilla etäohjattavilla releillä pitäisi onnistua. Niitä on monenlaisia eri valmistajilta. Hinnat liikkuvat alkaen n. 10 - 20 € luokassa.
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin Raspberryssä ei ole analogista IO:ta, vaan kaikki 17 porttia ovat digitaalisia. Rasbiin on toki lisärahalla ostettavissa analogisia IO-kortteja.
Ei oo ei.
Kovempia ohjauksia varten tarvitsee viritellä joko trankkuohjauksia tai sitten relekortin tms.
Paikallisen sähköyhtiön helppoheikki soitti ja painotti, että nyt ei kannata tehdä kiinteähintaista sopimusta, vaan pörssisähkö on ehdottomasti paras ja ainoa tolkunihmisen vaihtoehto.
Miksi myyjä haluaisi asiakkaalle edullisimman sopimuksen?
Ei miksikään, joten kiinteähintainen ois todennäköisesti parempi.
Vilijami kirjoitti: ↑08 Elo 2022, 13:19Paikallisen sähköyhtiön helppoheikki soitti ja painotti, että nyt ei kannata tehdä kiinteähintaista sopimusta, vaan pörssisähkö on ehdottomasti paras ja ainoa tolkunihmisen vaihtoehto.
Miksi myyjä haluaisi asiakkaalle edullisimman sopimuksen?
Ei miksikään, joten kiinteähintainen ois todennäköisesti parempi.
Onhan tuo logiikka tuokin. Oletko ajatellut, mistä tulee se raha, jolla jokin sähkökauppias voi myydä halvemmalla kuin muut ostavat, eli pörssi. Pörssihintahan on se hinta, jolla sähkökauppiaat itse ostavat ja välillä myyvät taskun pohjalle jääneitä sähköjään.
Kuten kaikissa pörsseissä, on sähköpörssissäkin manipulointia vaikka kuinka paljon. SItä tehdään kaikenlaisilla futuureilla ja pitkäaikaissopimuksilla ja muilla periteisillä pörssin manipuloinnin keinoille, kuten kartelleilla.
On aivan selvää, että polttoainevoimalaväki vaikeuttaa tuulivoimaloita pyörittävien bisnestä tekemällä sähkön hintajoustosta aiemmissa viesteissä kuvaamani jyrkkää. Sähkö perustelemattomasta syystä nelinkertaisen hintaista vuoden takaiseen, vaikka suomessa sähköä ei ole tehty maakaasusta tai öljystä enää juurikaan.
Jos kyse on ulkomaiden kysynnän vaikutuksesta, miksi se ei vaikuta tuulisina päivinä. Tuuli ei todellakaan tuule koko pohjolassa samaan aikaan, puhumattakaan koko Euroopassa. Korruptoitunutta paskaa.
Tietenkin olen ajatellut, mutta ei ole paljon konkreettista tarttumapintaa. Sähköverkko on muutenkin vaikea hahmottaa, kun tuottajia ja käyttäjiä on miten sattuu. Kukaan ei varmuudella tiedä kaikissa tilanteissa miten sähkö liikkuu ja mihin suuntaan. Näihin kun lisätään vielä mutkikas ansaintalogiikka, niin eipä tuosta mitään varmaa kukaan tiedä. MUTTA se on varmaa, että myyjät koittavat tienata rahaa firmoilleen. Aina täytyy herätä Miksi-kysymyksiä, jos myyjän tärkein argumentti on asiakkaan rahan säästö. Sehän on suoraan Orwellin kaksoisajattelua. Korkokattojen myynti on hyvä esimerkki tästä.