Tamperelta päin on kyselty, miten voisi mitata sähköpolkupyörän kulkuvastusten suuruudet. Vastasin, että samalla tavalla kuin moottorittomienkin pyörien vastukset, mutta vastaukseni ei oikein ottanut siellä tulta. Ja totta on, että sähköajoneuvon kulkuvastukset on paljon helpompi mitata kuin moottorittoman ajonoeuvon, koska kulutettu sähköenergia mitataan ja sen näkee pyörän näytöltä. Helppoa siis!
Tämä menetelmä pätee sähköpolkupyörien lisäksi yhtä lailla muillekin sähkökulkineille kuten vaikka skuuteille, sähkömopoille ja sähköautoille.
Menetelmä:
- Etsi rauhallinen ja mahdollisimman vaakasuora tienpätkä ajoja varten. Pätkän pituuden pitää olla sellainen, että sähkömittarin energialukema tulee järkevän suuruiseksi.
- Valitse mahdollisimman tyyni ilta tai yö ajoja varten.
- Aja pätkä molempiin suuntiin erilaisilla keskinopeuksilla. Pyri kussakin ajossa pysymään tarkasti halutussa nopeudessa.
- Kirjaa pätkän pituus, ajettu nopeus ja kulunut energia muistiin ja syötä ne oheiseen laskentataulukkoon.
- Valitse taulukkolaskimen ratkaisin ja anna sen hakea minimiarvo arviovirheen neliösummalle muuttamalla kitkakertoimen ja ilmanvastuskertoimen arvoja.
- Laskennan ratkettua taulukosta näkee mitkä ovat ajoneuvon kokonaiskitkakerroin ja ilmanvastuskerroin.
Kokonaiskitkakerroin sisältää kaikki nopeudesta riippumattomat kitkakertoimet, sijaitsivatpa ne missä päin ajoneuvoa tahansa.
Ilmanvastuskerroin sisältää nopeudesta riippuvat vastukset, joista merkittävin on ilmanvastus. Tämän arvioimiseen tarvitaan tieto ilman tiheydestä, joka riippuu ilmanpaineesta, korkeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Tiedot löytyvat kirjallisuudesta taulukoituna.
