Ilmanvastus ja 'Pisaralla pisimmälle' -kisa
'Pisaralla pisimmälle' -kisojen järjestäjä Suomessa http://fmmc.kapsi.fi/
kertoo sivullaan http://fmmc.kapsi.fi/laji_f.html
että Suomen ennätys on 0.0302 l /100 km (3306 km / l)
kulutus = 9 kWh / l * 0.0302 l / 100 km
= 0.2718 kWh / 100 km
= 978.5 kJ / 100 km
Bensiinistä kerrotaan wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bensiini
- lämpöarvo noin 43 MJ/kg eli 9 kWh/l (tiheys 0.75 kg / l)
- polttomoottorissa bensasta käyttövoimaksi 20-35 %
Jos 100 km vastaava kilpamatka olisi vienyt 4 tuntia eli tuntinopeus keskimäärin 25 km/h,
niin keskimääräinen polttoaineesta otettu teho olisi ollut
teho = kulutus /aika = 978.5 kJ / ( 4* 3600 s) = 68 wattia
Koska käyttövoimaksi saadaan polttomoottorissa 20-35 %, niin
liikkumiseen (pyöriin) saatu teho on enintään 24 wattia keskimäärin.
Kilpailussa on keskinopeusvaatimus yleensä vähintään 25 km / h, ja
rata on luokka parin kilometrin lenkin kiertämistä melkein tasamaalla.
Vertaan tulosta pystypyörällä ajamaani 42.3 km lenkkiin Tapiola-Suomenoja-
Bemböle-Munkkiniemi-Ruoholahti-Tapiola, aika 2h 56 min,
johon kului sykemittarin arvion mukaan ilman perusaineenvaihduntaa
energiaa yhteensä 1066 kcal = 1.244 kWh.
Se tekee keskimääräiseksi tehoksi 415 wattia, mutta tästä suurin osa
muuttuu hyödyttömäksi lämmöksi.
Jos arvioidaan elimistöni hyötysuhteeksi 22 % (portaita ylös kävelemällä
arvioitu sykemittarilla), niin polkupyörän polkimien saama teho oli lenkillä keskimäärin
91 wattia, vaikka ajoin vain keskimäärin 14 km/h nopeutta.
Elimistöni kauramoottorin energiakulutus 100 km kohti sykemittarin arvion mukaan ilman
perusaineenvaihduntaa oli ko. lenkillä
(100 km / 42.3 km) * 1.244 kWh = 2.94 kWh
Bensan antama kokonaisenergia 100 km kohti
on 'pisaralla pisimmälle' -kisan voittajalla 0.2718 kWh
Kauramoottorini kulutti siis 11-kertaisen määrän energiaa kilometriä kohti, vaikka
poljin paljon hitaammalla vauhdilla kuin kilpailija kaasutteli.
Koska arvioitu kauramoottorin hyötysuhde 22 % ja bensamoottorille (yläkanttiin)
arvioitu 35 % ovat aika lähellä toisiaan, ei se selitä eroa olennaisesti,
vaan kysymyksessä ovat erot laitteistoissa.
Voisiko polkupyörän energiankulutusta vähentää yli 90 % ?
Arvelen vahvasti, että ilmanvastus on avain, vaikka moni lienee sitä mieltä, että
ei-kilpapyöräilyssä ilmanvastus on niin pieni, että se voidaan unohtaa.

Kuva on sitaattioikeuden nojalla kirjasta Seppo Laine,Jaakko Hoffren, Kari Renko:Lentokoneen aerodynamiikka ja lentomekaniikka ., s. 62, WSOY Oppimateriaalit Oy
Kuvassa vasemman alanurkan piskuinen lanka vastaa suunnilleen polkupyörän yhden pinnan poikkileikkausta (omassani pyöreän pinnan läpimitta on 2 mm). Puolen metrin pituinen profiili on siiven poikkileikkaus. Kuvan molemmilla kohteilla on SAMA ilmanvastus! (purjelentokoneen nopeusalueella)
Ilmanvastukseen vakavasti suhtautuvan pitäisi saada halvaus jo ajatuksestakin, että lisäisi langanpätkän ajoviimaansa ![]()
Mutta ei olisi kiva olla jossain kopan sisällä kadulla makaamassa, ei. Pitäisi olla hauskaa.