Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://nojapyorafoorumi.fi/
jviirret kirjoitti:Voiko tästä nyt vetää sen johtopäätöksen, että jos ei ole pyöräilymotivaatiota ennen sähköapua niin ei sitä oo sähköavun jälkeenkään?
Jukka
Ei. Mä ajoin viime vuonna saman verran kilsoja sähköllä kuin sähköttömällä nojakilla. Tosin aika paljon lyhyemmässä ajassa.
Pyöräilykärpäsen purtua on ihan sama, onko sähköt vai ei, ja millainen keli. Ite oon ajellut viimeiset 30 vuotta ympärivuotisesti ilman sähköjä ties millä pyöränkuvatuksilla ja aina on maistunut...joku vois luonnehtia hulluudeksi, mutta just tänään viimeksi tuli voittajaolo, kun ryskin 25 kilsaa duuniajoa enimmäkseen auraamattomia kelvejä pitkin 
Sori OT:sta...
kissaniitty kirjoitti:Pyöräilykärpäsen purtua on ihan sama, onko sähköt vai ei, ja millainen keli. Ite oon ajellut viimeiset 30 vuotta ympärivuotisesti ilman sähköjä ties millä pyöränkuvatuksilla ja aina on maistunut...joku vois luonnehtia hulluudeksi, mutta just tänään viimeksi tuli voittajaolo, kun ryskin 25 kilsaa duuniajoa enimmäkseen auraamattomia kelvejä pitkin
Olen huomannut. Me ollaan pyöräilijöinä Gaussin käyrän eri päissä. 
Asenne- ja/tai tottumiskysymys tämä enimmäkseen on. Tietty riippuu myös mitä siitä saa. Esim. jos saa kipuja, ei se oikein houkuttele. Aamuliikunta tuntuu myös vastemieliseltä ajatukselta muutenkin liian vähäisten yöunien jälkeen. Tänään menin töihin bussilla auton (ja pyörän) sijaan, kun ei huvittanut putsata autoa lumesta ja ajaa samaa reittiä bussin kanssa töihin. Se tuntuu joka kerta hölmöltä, mutta se on hinnoiteltu (10km matkalle tarvitsee seutulipun, koska linja käy kahden kaupungin alueella) niin (vielä kesään asti), että autolla on halvempaa. Raha motivoi, mutta ei vielä pyöräilyyn asti näemmä. Toivoin, että tää talvipyöräilyn aloitus olisi ollut helpompaa, mutta ei näköjään. Alkuhan on aina vaikeinta.
Jep, ainoa tehokas lääke on autosta luopuminen...kun ei ole vaihtoehtoa, valinta on helppo 
Mut joo, kipu vie kyllä ilon pyöräilystä. Sen on huomannut aina, kun on telonut polvensa kaatuessaan. Ootko Jani tietoinen tämmöisestä tissiposkiratkaisusta:
Aika vinkeän oloinen laite... tuhat wattia ja läskit alla!
Joo, olen mä tämän sähkökulkineen nähnyt. Pidetään nyt vielä polkimet näissä omissa härveleissä edes näön vuoksi.
Vieläkin kyllä kiinnostaisi siirtyä "näin vanhemmiten" kolmella pyörällä liikkujaksi sähköavustettuna. Pari kiloa tartteis paalua sijoittaa.
kissaniitty kirjoitti:Pyöräilykärpäsen purtua on ihan sama, onko sähköt vai ei, ja millainen keli. Ite oon ajellut viimeiset 30 vuotta ympärivuotisesti ilman sähköjä ties millä pyöränkuvatuksilla ja aina on maistunut...joku vois luonnehtia hulluudeksi, mutta just tänään viimeksi tuli voittajaolo, kun ryskin 25 kilsaa duuniajoa enimmäkseen auraamattomia kelvejä pitkin
Mulla taas työmatkapyöräily meinasi onnistua tappamaan pyöräilyinnostuksen. Samaa reittiä kun on hinkannut kaikilla keleillä kahdeksan vuotta putkeen, niin siihen nyt vaan alkaa pikku hiljaa turtumaan. Jossain välissä vain viikkokausia jatkunut märkyys, pimeys ja vastatuuli sekä kelloa vastaan poljetut kotimatkat lapsen päivähoidosta ajoissa noutamiseksi alkoivat vain vituttamaan. Ratkaisu tähän oli pyörän sähköistäminen. Huonolla kelillä se syö enemmän akkua, hyvällä vähemmän. Matkavauhti on suunnilleen sama kelistä riippumatta. Hien saa halutessaan pintaan, ajaa vain niin lujaa, että avustus lakkaa. En enää luopuisi.
Tässä tapahtumaketju on päinvastainen. On pyöräilymotivaatio jonka hiipuminen estetään sähköavulla. Näin päin se toimii paremmin 
Jukka
Videon aiheena "Turn your hoverboard into 2WD e-trike" << kolmipyöräinen pystypyörä
Voisi olla vekkuli tapa sähköistää myös etuvetoinen deltatrike?
janx kirjoitti:Videon aiheena "Turn your hoverboard into 2WD e-trike" << kolmipyöräinen pystypyörä
Voisi olla vekkuli tapa sähköistää myös etuvetoinen deltatrike?
EIkösn noita toispuoleisia napamoottoreita joskus kaivattu. Tuossahan sellaisia olisi tarjolla. Teho ei ole kummoinen, mutta varmaan silti riittävä. Käsittääkseni noin 250 W yhteensä.
Tuollaisen Hooverboardin maksiminopeus on 12 km/h, joten kiekot vaihtamalla kolminkertaiseksi, käämitty nopeus = parhaan hyötysuhteen nopeus nousee sekin aika korkeaksi 36 km/h, mutta on silti käyttökelpoisella alueella, vaikka ajeltaisiin 25 nopeuksia.
Hiienosti teki kaveri tuon vehkeen. Silti yhden fataalin virheen löysin rakenteesta.
Akseli on tuettu kovin kaukaa keskeltä, eikä noin pitkät akselinpäät kestä, varsinkaan hitsattuna, kuin aivan kevyen kuskin ajaa hetken. Kaarteessa takadroppari vetää toista akselin päätä ylös ja toista alas melko rajusti ja akseli katkeaa hitsin vierestä nopeasti. Kiinnitys korvakkeisiin aivan takahaarukan droppareiden viereen olisi kestänyt pajon paremmin.
Kuvan mukaisesti neljällä mutterilla akseliin tai kierretankoon kiinni latan pätkistä tehdyt korvakkeet sellaiselle etäisyydelle toisistaan, että istuvat dropparin viereen, hitsataan kiinni taka-akseliin. Korvakkeet kiinnitetään puolisko kerrallaan pultilla droppariin.
Mielenkiintoista...
Jos ajatellaan että tuollaiset asentaisi tadpolen (tai deltan) vierekkäisiin renkaisiin, niin pitäiskö ottaa jotain erityistä huomioon ohjausleketroniikassa että avustettujen pyörien erilaiset nopeudet mutkissa ei aiheuta vetelyä tms?
Jos moottoreiden yhteisteho on 250W luokkaa niin kävistkö normaalin sähköpyörän elektroniikka ja moottorit rinnan (?) kytkettynä jollain suht simppelillä kytkenällä ja olisko sitten yhteysvaikutus samaa luokkaa kuin yhdellä 250W napamoottorilla takapyörässä?
Sähkö raakamuodossaan ennen biteiksi jalostamista on aina olltu vähän vieras elementti. Se on sinistä ja sattuu näpeissä
Mahe kirjoitti:Jos ajatellaan että tuollaiset asentaisi tadpolen (tai deltan) vierekkäisiin renkaisiin, niin pitäiskö ottaa jotain erityistä huomioon ohjausleketroniikassa että avustettujen pyörien erilaiset nopeudet mutkissa ei aiheuta vetelyä tms?
Nuin pienitehoisten moottorien kans ei tarvi tehdä mitään erityistä. Sitten jos ois kilowattien tehot käytössä, niin pitäisi laittaa kääntökulma-anturi, että ohjauselektroniikka osaisi löysätä sisäkurvin vedon tiukempaan kääntäessä.
Vilijami kirjoitti:Mahe kirjoitti:Jos ajatellaan että tuollaiset asentaisi tadpolen (tai deltan) vierekkäisiin renkaisiin, niin pitäiskö ottaa jotain erityistä huomioon ohjausleketroniikassa että avustettujen pyörien erilaiset nopeudet mutkissa ei aiheuta vetelyä tms?
Nuin pienitehoisten moottorien kans ei tarvi tehdä mitään erityistä. Sitten jos ois kilowattien tehot käytössä, niin pitäisi laittaa kääntökulma-anturi, että ohjauselektroniikka osaisi löysätä sisäkurvin vedon tiukempaan kääntäessä.
Olen ihan samaa mieltä, mutta vastaan siksi, että saan laittaa kuvan tällaisen moottorin sisuskaluista talteen foorumille.
Tuossa kestomagneetit on vain liimattu ulkokehällä pyörivään alumiinikehään ja niiden toset puolet eivät ole edes raudalla yhdistetyt, joten magneettipiiri ei ole kovin "tiivis".
Periaatteessa samalla ohjauksella nuo pyörivät tasan samaa nopeutta ja kaarteessa toinen joutuu hyppimään napojen yli. Näissä hajakenttää on kuitenkin niin paljon, ettei virrat nouse tolkuttomiksi, kuten isoissa moottoreissa. Aivan kuten Vilijami sanoi.
Tossa oma tänhetkinen työmatkapeli. Hyvin kuljettaa 30km / pvä kelillä kun kelillä ilman tarvetta suihkuun. Speksit samat 1000w BBSHD kuin aiemmassa koska moottorikin on sama.
Noin 4200km ajettu nyt sähköllä. Kivaa se on tääki niinku muukin pyöräily.
Kukaan ei näköjään lukenut videosta kuvausta: "its 2 x 350w or total of 700w of power." 
Lisätty: Näitä on myös Torissa kohtuu edullisesti.
Ralii kirjoitti:Tossa oma tänhetkinen työmatkapeli. Hyvin kuljettaa 30km / pvä kelillä kun kelillä ilman tarvetta suihkuun. Speksit samat 1000w BBSHD kuin aiemmassa koska moottorikin on sama.
Noin 4200km ajettu nyt sähköllä. Kivaa se on tääki niinku muukin pyöräily.
Miten on ketjut kestäny 1000W moottorin? Entä rataspakka?