Nojapyöräfoorumi

vuohi kirjoitti:

Sitten pitäisi päättä rengaskoko ja tuollaisen tosi matalan missä kuski on käytännössä renkaiden välissä ja tuollaisen yllä näkyvän vähän korkeamman väliltä. Matalampi malli on ilmeisesti vähän pidempi ja raskaampi mutta aerodynaamisempi?

Matalan aerodynaaminen etu on aika marginaalinen ja tulee lähinnä esille tuulessa pyöräillessä jos pääset radan reunustan heinikon suojaan Nojakulmalla paljon suurempi merkitys. Tyvenessä matalan aerodynaaminen etu menee pitkälti raskaasti kuormatun ja pienen eturenkaan vierintävastukseen.

vuohi kirjoitti:

Ja painosta puheen ollen onko sillä kokemuksienne mukaan kovin paljoa merkitystä. Tarkoitus on kuitenkin ajaa ainoastaan tasaisella maalla jolloin ylämäen kiipeämisellä ei ole mitään merkitystä. Lisäksi jos kuski painaa kuitenkin 90kg eikö se ole ihan sama kokonaisuuden kannalta painaako pyörä 20kg vai 25kg?

Aikalailla näin. Arkipyöräilyssä 1kg=1% keskinopeudessa, mutta minun arkipyöräilyssä on mäkiä(Raahessa ne ovat suurimmillaan vähän jämerämpiä kuin tyypilliset alikulkutunnelit) ja pysähdyksiä jotka aiheuttaa kiihdytyksiä. Tasaisella radalla ero varmasti paljon pienempi.
Hyvällä suunnittelulla saat tuollaisesta 28/28 highracerista pyörän jonka istumakorkeus on puoli metriä, kammet 20cm korkeammalla ja nojakulma noin 20astetta. Pitäs olla aika nopea, runko syytä tehdä vähän ylikestäväksi, ettei voima häviä rungon joustoihin. Teräksestä tehden 50x1,5 ja takahaarukka jotakin 40x20x1,5 putkea. Näillä valinnoilla rungon paino 5kg hujakoilla.

Jukka

vuohi kirjoitti:

Sitten pitäisi päättä rengaskoko ja tuollaisen tosi matalan missä kuski on käytännössä renkaiden välissä ja tuollaisen yllä näkyvän vähän korkeamman väliltä.

200 metrin ennätyspyörät on matalia. Tunnin ajon ja mm-kisamenestyjät korkeita Valitse siinä sitten.
Valmiit kiekot puoltaisi korkeaa. Päätavoite matalaa. Korkeassa on saman vahvuinen runko todennäköisesti hieman jäykempi, koska eturenkaan kohdalla ei ole niin syvää mutkaa.

edit. Korkeassa mahtuu ketju varmasti kulkemaan kapeaolkaisen etuhaarukan vierestä. Matalassa ketju saattaa mennä aika läheltä etuakselia, jossa haarukka on leveimmillään. Ketjulinjan vapaudesta tältä osin kannattaa varmistua mahdollisimman ajoissa.

Eiköhän sijainnilla ole merkitystä myös 200 m tulokseen. Bradley Wigginsin tunnin ajon mm vedon juonnossa sanoivat, että liian kuiva ilma söi yli kilsan tuloksesta. Täällä etelärannikolla on tuullut lähes joka päivä tänä vuonna. Toisessa lajissa 2010 maailman kovimman luokan kisassa tamperelainen oli hädässä tuulen kanssa meren lähellä, kun ei osannut hanskata tuulta kuten minä meren rannalla kotiratana pitävänä, vaikka olen vammaisurheilija ja hän parempi terve oikea urheilija. Relevanssi nojailuun on se, että tuulisella säällä voi olla iloa mataluudesta, mutta jos se kokoosi nähden pakottaa huonoihin vanteisiin ja renkaisiin, urakka voi kusta. Ja pitkät ajot voivat hyötyä hyvinkin mataluudesta. Joten eri tilanteisiin voi tarvita eri pyörät jopa nojakeissa. Jopa kattamattomissa luokissa. Lyhyelle kuskille rajoituksia tulee lisää, siis ymmv vimpan päälle. Ja suolahyppynen, koska olen lyhyt matkaorientoitunut nyyppä nojakeissa.

jooseha kirjoitti:

vuohi kirjoitti:

Sitten pitäisi päättä rengaskoko ja tuollaisen tosi matalan missä kuski on käytännössä renkaiden välissä ja tuollaisen yllä näkyvän vähän korkeamman väliltä.

200 metrin ennätyspyörät on matalia. Tunnin ajon ja mm-kisamenestyjät korkeita Valitse siinä sitten.
Valmiit kiekot puoltaisi korkeaa. Päätavoite matalaa. Korkeassa on saman vahvuinen runko todennäköisesti hieman jäykempi, koska eturenkaan kohdalla ei ole niin syvää mutkaa.

edit. Korkeassa mahtuu ketju varmasti kulkemaan kapeaolkaisen etuhaarukan vierestä. Matalassa ketju saattaa mennä aika läheltä etuakselia, jossa haarukka on leveimmillään. Ketjulinjan vapaudesta tältä osin kannattaa varmistua mahdollisimman ajoissa.

Etuvetosta MBB:tä puoltas se ett olis mahollista tehdä matalampi isoilla kiekoilla ku takavetosesta. Mutta voi olla pienet ilmanvastus erot esim. tuon takavetosen maailmanmestaruuspyörän ja aavistuksen matalamman MBB:n välillä.
Tykkäsin tuosta ekan viestin - "ei oo väliä jos on vaikea ajettava" - mutta saatiin taas MBB:n ajo-opettelun vaikeus myyttiä nostettua
Tykkään myös tavoitteesta - "tämän vuoden Nokian kisoihin pyörä alle" joten hyväksyn ihan millasen pyörän vaan ja tahdon sen nähdä paikanpäällä.

Löytyisiköhän jostain jotain watti/nopeus taulukoita eri pyörätyypeille? Varmaan jotkut kaupalliset toimijat ovat saattaneet omia tuotteitaan testata. Osaisi vähän arvioida myös sitä, että kuinka edistetyksellinen nojapyörä tavoitteisiin tarvitaan vai tarvitseeko tehdä samantien katettu. Päätavoiteeksi voisin asettaa tuon ensi kesän Ratareiden ja siellä nimen omaan kierrosennätyksen tekemisen. Nykyinen ennätys on 3,42 ja uskoisin, että 3,30 olisi sellainen lukema joka on turvassa vähän aikaa. Tuohon tarvitaan 46,6km/h keskari kolmeksi ja puoleksi minuutiksi. Tietenkin parempi olisi työntää saman tien keskariksi 50km/h niin ei jäisi seliteltävää.

Mitään pidempiä ajoja tuolla tuskin tulisi kilpailumielessä veivattua kun itseltä ei oikeen löydy ominaisuuksia tai mielenkiintoa pitkiin maksimi suorituksiin.

vuohi kirjoitti:

Löytyisiköhän jostain jotain watti/nopeus taulukoita eri pyörätyypeille? Varmaan jotkut kaupalliset toimijat ovat saattaneet omia tuotteitaan testata. Osaisi vähän arvioida myös sitä, että kuinka edistetyksellinen nojapyörä tavoitteisiin tarvitaan vai tarvitseeko tehdä samantien katettu. Päätavoiteeksi voisin asettaa tuon ensi kesän Ratareiden ja siellä nimen omaan kierrosennätyksen tekemisen. Nykyinen ennätys on 3,42 ja uskoisin, että 3,30 olisi sellainen lukema joka on turvassa vähän aikaa. Tuohon tarvitaan 46,6km/h keskari kolmeksi ja puoleksi minuutiksi. Tietenkin parempi olisi työntää saman tien keskariksi 50km/h niin ei jäisi seliteltävää.

Multa löyty Ratareidestä tälläistä dataa:

Nopein kierrosaika oli 4:24 joka vastaa 36,7km/h keskaria.

Radalla on kohtuu paljon jyrkähköjä mutkia joita ainakin itse varoin. Lähinnä vapaalla rullasin ne läpi (foorumilla toisaalla jo puhuttiin vapaapyörän äänestä ). Varmaan riippuu pyörästä miten kovaa mutkiin uskaltaa ajaa. "Las Palmas" tuntui minusta ainakin jo tosi epävarmalta ajaa yli 40km/h nopeuksissa.

EDIT: Las Palmas olis se kurvi eikä xxxxx

Tuomo

F'lowroller on jäänyt paitsioon tässä keskustelussa. Tuolla tyylillä saa matalan ja isorenkaisen. Itselläni on tuollainen, mutta kolmipyörä ja on nopein omista pyöristäni, vaikka on napavaihteella.

Täytyy tuota mutka-ajoakin vähän miettiä varmaan tässä suunnittelu vaiheessa. Kuivalla kelillä ainakaan renkaiden pidosta homma ei varmasti jää kiinni, pystypyörällä olen ajanut las palmasinkin läpi hieman alle 50km/h vauhdilla ilman mitään ongelmaa. Moottoroidulla pyörällä on menty vähän kovempaakin, sillä oma kierrosennätys 1:30

Ehkä lähden rakentamaan kuitenkin vähän pieni renkaisempaa ja tosi matalaa takavetoista. Veikkaan, että talven aikana tulee kuitenkin tarve kattaa pyörä jolloin tuo on vissiinkin miltei ainoa järkevä ratkaisu?

Mites tuo luovuttaja pyörän valinta? Pienirenkaisella tulee varmaan ongelmia riittävän pitkän välityksen kanssa helposti, löytääkö maantiepyöriin jostain järkyttävän kokoisia eturattaita vai miten olette ratkaisseet tämän ongelman? Ohjaustankojakin on näköjään vaikka minkälaisia mahdollista tehdä. Onko helpompi tehdä hallinta laitteet maantiepyörän ohjaustangosta vai maastopuolen vivuista?

Vilijami kirjoitti:

F'lowroller on jäänyt paitsioon tässä keskustelussa. Tuolla tyylillä saa matalan ja isorenkaisen. Itselläni on tuollainen, mutta kolmipyörä ja on nopein omista pyöristäni, vaikka on napavaihteella.

Onks tää nyt sellainen LWB MBB? Ihan hauska, on näistä mitään tietoa tai kokemusta? Tuntuu, että tässä muotoilussa voisi olla potentiaalia. Vai tuleeko runko liian raskaaksi?

Terve vuohi ja tervetuloa foorumille !

PW:n kanssa samaa mieltä, MBB on paras, helpoin tehdä ja nopein.

Ainoa miinus tulee siitä että ajamista pitää vähän opetella...

vuohi kirjoitti:

Joo ehkä se on kuitenkin tuollainen takavetoinen, parempi käyttää pari tuntia rakenteluun lisää aikaa kun harjoitella polkemista hankalalla pyörällä.

Mitä rakenteluun tulee, oman etuvetosen tein yhden viikon iltoina milloin aikaa jäi töiden jälkeen. Lähtökohtana naisten pyörä, romiskolta kerättyä putkea ja pyörätohtorilta tilatut Fauber-keskiösovitin ja teräksinen etuhaarukka. Taisi maksaa n. 150 € täysin ajokunnossa.

Oli vähän työvoittoinen, ilman kuskin pituuden säädettävyyttä olisi mennyt puolessa ajassa, ja teräksisillä rakenteilla vieläkin nopeammin.

Ajaminen oli opettelussa, ihan parilla lenkillä homma alkoi jo sujua mutta vasta noin 200-300 kilsan ajolla pyöräteillä oli luotto riittävä maanteille siirtymiseen.

vuohi kirjoitti:

Sitten pitäisi päättä rengaskoko ja tuollaisen tosi matalan missä kuski on käytännössä renkaiden välissä ja tuollaisen yllä näkyvän vähän korkeamman väliltä. Matalampi malli on ilmeisesti vähän pidempi ja raskaampi mutta aerodynaamisempi? Vanteiden suhteen tekisi mieli käyttää normaalia 28'' maantiepyörän vannetta, koska voisin aina tarpeen tullen lainata maantiepyörän korkealaippaisia kovaa kulkevia kiekkoja. Toisaalta jos painolla ei ole niin väliä jotkut halvat vanteet voi itse levyttää jollain pirkkapatentilla levykiekoiksi?

Ilman muuta 28"/700c/622 kokoiset renkaat !

Mun MBB on näistä toiseksi matalin mutta siinä on ylivoimaisesti paras näkyvyys eteen. Ei silti ole pitkä tai painava. Verrokkina kuskin geometrialle oli MetaPhysic ja akselivälikin on sama mutta kuski istuu 10cm alempana.

Seuraavassa on tarkoitus saada penkki enemmän selälleen, tällä on suurin vaikutus aerodynamiikkaan. Kaikki muu kuten kuskin korkeus maasta on toissijaista. Keskiön korkeus penkistä pysynee samana...

vuohi kirjoitti:

Ja painosta puheen ollen onko sillä kokemuksienne mukaan kovin paljoa merkitystä. Tarkoitus on kuitenkin ajaa ainoastaan tasaisella maalla jolloin ylämäen kiipeämisellä ei ole mitään merkitystä. Lisäksi jos kuski painaa kuitenkin 90kg eikö se ole ihan sama kokonaisuuden kannalta painaako pyörä 20kg vai 25kg?

Ei sillä juurikaan ole vaikutusta, etenkään kovaa ajaessa tai muutenkin TT-asenteella. Kaikki millä aerodynamiikkaa parannetaan on eduksi vaikka toisi vähän lisää painoa.

Mun värkki painaa mun keveimmillä kiekoilla noin 10 kg ja parhaassa aerokunnossa noin 11-11.5 kg. Eroa painossa ei kyllä huomaa ainakaan kun tehoilla ajetaan tosissaan, aerodynaamiikassa sen sijaan huomaa helpostikin.

vuohi kirjoitti:

Täytyy varmaan kohta ruveta väijymään luovuttaja pyörää. Jos vaikka saisi sinne Nokian karkeloihin jonkun proton valmiiksi.

Jos nyt tekisin samalla kaavalla oman etuvetosen uusiksi, ottaisin luovuttajaksi jonkun naisten Tunturi-kaupunkipyörän ja käyttäisin siitä vain emäputken ja siitä alas lähtevän profiloidun runkoputken. Kaikki muu sitten pätkimällä joko luovuttajapyörien runkoputkista tai muusta sopivasta ohutseinäisestä teräsputkesta. Ei mitään keskiön säätöjä.

Lue lisää mun hajattelusta tuolta rakenteluketjusta jos vielä kiinnostaa...

vuohi kirjoitti:

Ehkä lähden rakentamaan kuitenkin vähän pieni renkaisempaa ja tosi matalaa takavetoista. Veikkaan, että talven aikana tulee kuitenkin tarve kattaa pyörä jolloin tuo on vissiinkin miltei ainoa järkevä ratkaisu?

Eipä ole näkynyt järkevästi katettuja runko-ohjattuja pyöriä
Kattaminen tuottaa sitten sellaisen ongelman että jos rakentaa mahdollisimman nopean kattamattoman, niin katettuna siitä ei näe ulos ellei ulkokuori ole läpinäkyvä. Jos pään nostaa niin ylös että katetusta näkee ulos, antaa aerodynaamisesti kattamattomassa takkiin, kun pää ei jää polvien "suojaan". Pyörä on huippunopea joko katteen kanssa tai ilman. Ei molemmilla tavoilla
Jenkeillä on oma nojapyöräkilpasarja, josta rataennätyksiä tutkimalla voi todeta että 46km/h kierrosaika pitäisi olla saavutettavissa kattamattomallakin mikäli kuski on vaan kunnossa!

jooseha kirjoitti:

Kattaminen tuottaa sitten sellaisen ongelman että jos rakentaa mahdollisimman nopean kattamattoman, niin katettuna siitä ei näe ulos ellei ulkokuori ole läpinäkyvä.

Ei sieltä näe sittekään. "tuulilasi" tulee niin loivaan kulmaan että pienikin naarmuuntuminen, likaantuminen ja kastuminen estää näkyvyyden.

Jukka

vuohi kirjoitti:

Ehkä lähden rakentamaan kuitenkin vähän pieni renkaisempaa ja tosi matalaa takavetoista. Veikkaan, että talven aikana tulee kuitenkin tarve kattaa pyörä jolloin tuo on vissiinkin miltei ainoa järkevä ratkaisu?

Mites tuo luovuttaja pyörän valinta? Pienirenkaisella tulee varmaan ongelmia riittävän pitkän välityksen kanssa helposti, löytääkö maantiepyöriin jostain järkyttävän kokoisia eturattaita vai miten olette ratkaisseet tämän ongelman? Ohjaustankojakin on näköjään vaikka minkälaisia mahdollista tehdä. Onko helpompi tehdä hallinta laitteet maantiepyörän ohjaustangosta vai maastopuolen vivuista?

Netistä saa järkyttävän isoja valmiita rattaita vähintään yhtä järkyttävään hintaan
http://www.dutchbikebits.com/recumbent- ... chainrings
Suosittelen vetäväksi pyöräksi 622 kokoista jotta vältät tuon järjettömän kokoisen eturattaa.

jviirret kirjoitti:

jooseha kirjoitti:

Kattaminen tuottaa sitten sellaisen ongelman että jos rakentaa mahdollisimman nopean kattamattoman, niin katettuna siitä ei näe ulos ellei ulkokuori ole läpinäkyvä.

Ei sieltä näe sittekään. "tuulilasi" tulee niin loivaan kulmaan että pienikin naarmuuntuminen, likaantuminen ja kastuminen estää näkyvyyden.

Jukka

Streamlinereissa unohdetaan tuollaiset vanhanaikaiset kapistukset kuten ikkunat yms. käytetään vain kameraa ja näyttöä. Sen voi sijoittaa vaikka mihin ja kameroita voi olla vaikka monta eri kohdissa kun ovat niin halpoja nykyisin.

Hammasrattaat voi tehdä myös itse. Saa sellaiset kuin haluaa.
Itse tehdyt rattaat / kokemuksia ovaaleista rattaista?