Nojapyöräfoorumi

Kävin ensimmäisen 5km lenkin ajamassa ja jalat ovat ihan hyytelöä. Kallistuskumit ovat liian jäykät, mutta jalkaohjaus täytyy sujua ensin ajattelematta, ennen kuin löysentää kallistusta.

Pastori kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

No voiko taittopyörä olla 50mm leveä? Onko jokin syy sille että ne on ketjun levyisiä? Entä mikä virka taittopyörän keskiharjanteella on?

Jalan liikerata ossuupi helposti. Esmes etuvetoisessa.

Niin, sen keskiharjanteen pitäs kannattaa ketjua keskeltä, niin kuin se rataskin tekee. Toimii kyllä ilman harjannettakin.

Aivan! Niin tietysti, että ketjun rulla vastaa harjanteeseen niinkuin ketjupyörässä, muutenhan ketjun sivulevyt vastaa taittopyörään ja siitä tulee tärinää ketjuun.

Kallistuskumit olivat niin jäykät, että pyörä veti voimakkaasti aina tien kaltevuuden suuntaan. Vaihdoin sentin pienempihalkaisijaiset kumit. Nyt kehon kallistus riittää kompensoimaan tien kallistuksen ja ajamisesta tuli huomattavasti hauskempaa. Jaloilla ei tarvi ohjata nyt läheskään niin paljon, kun kallistelu toimii.

Hämmästyttävän keveästi tämä liikkuu ja vaihteenvaihtotarve on paljon pienempi kuin aikaisemmissa nojakeissani. Voiko se olla vain pyörän painosta riippuvainen asia? Tuohan pitäisi 406 pikkurenkailla rullata huonommin kuin edelliset 559:llä. Vai onko tässä sitä mbb taikaa? 35km tänään eikä paita kastunut, niin kuin ennen. Ihme juttu?

Mä en kyllä huomaa isoakaan painoeroa Vähäisempi vaihtotarve tuntuu kuitenkin mbb:illä olevan. Syytä en osaa sanoa. Kai rissaan ja ketjun heiluntaan kuluu tehoa
Rengastus saattaa selittää eroa. Mitkä tässä on?

Big applet, schwalben luettelon mukaan vierintävastus sama kuin lwb tadpolen kojakeissa.

jooseha kirjoitti:

Mä en kyllä huomaa isoakaan painoeroa Vähäisempi vaihtotarve tuntuu kuitenkin mbb:illä olevan. Syytä en osaa sanoa. Kai rissaan ja ketjun heiluntaan kuluu tehoa

Minusta tuo johtuu keulan kallistelusta. Kun painat voimalla oikeaa poljinta, kääntyy keula vähän vasemmalle ja jalan liikerata pitenee, mutta ketju liikkuu yhtä pitkästi kuin keulan suorassa ollessakin. Eräänlainen "älykäs alennusvaihde" siis. Kevyesti polkiessa jalat tekee pyöreää liikettä ja runtatessa liikerata on ovaali. Sama ilmiö autoi kiihdytyksissäkin. Nämä siis Pythonin perusteella tehtyjä havaintoja.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Kun painat voimalla oikeaa poljinta, kääntyy keula vähän vasemmalle ja jalan liikerata pitenee, mutta ketju liikkuu yhtä pitkästi kuin keulan suorassa ollessakin. Eräänlainen "älykäs alennusvaihde" siis.

Järkeen käypä selitys.

Mää taas veikkaan ketjun häviöiden pienenemistä. Etuvetoisella flevolla kiihdytys ainakin tuntuu terävämmältä kuin takavetoisella. Lisäksi vetävän pyörän tekemiset tuntuvat polkimissa samalla tapaa kuin pystärillä ajaessa. Takavetoisella nojakilla poljintuntuma oli jotenkin erilainen. Tiedä sitten, onko etuvetoisen parempi tuntuma plaseboa, kun sitä erikseen tavoittelinkin tuollaista ostaessa.

Nebulus kirjoitti:

Mää taas veikkaan ketjun häviöiden pienenemistä.

On siinä sitäkin ja rungon jousto ketjulinjan matkalla vähäisempää.

jooseha kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Kun painat voimalla oikeaa poljinta, kääntyy keula vähän vasemmalle ja jalan liikerata pitenee, mutta ketju liikkuu yhtä pitkästi kuin keulan suorassa ollessakin. Eräänlainen "älykäs alennusvaihde" siis.

Järkeen käypä selitys.

Tuonhan voisi flevotrikellä jopa testata. Ajaa mäen ylös keula lukittuna ja toisen kerran keula "vapaana". Vertaa sitten tuloksia ja fiiliksiä. Eikö tämä kääntyile taka-akselista sen verran että voi pitää suoran ajolinjan keula lukittunakin?

Jukka

Joo, kääntyilee varmasti keula lukittunakin.

Ohjauskumi on aiheuttanut jumppaa. Ensimmäinen oli liian löysä, keula ei pysynyt itsekseenkään suorassa. Toinen oli jäykempi ja mukavan tuntuinen mutta meni poikki muutaman kymmenen kilometrin ajolla. Kuvassa näkyvä kolmas kumi on keskeltä ohennettu, niin kuin original flevon kumikin on. Eilen sitten vääntyi (kuvassa pölkyn päällä oleva) ohjauskumin kiinnityslatta. Tein uuden kiinnikkeen U-palkista, niin nyt luulisi kestävän ja ohjaukseen rakensin rajoittimen liinan pätkästä kumin ympärille.

Muutaman lenkin kokemuksella tuntuu aika hurjalta tuo kallistelun puolenvaihdon hitaus. Kun taka-akseli vielä ohjaa kallistelun mukaan, tulee mielenkiintoisia ajolinjoja, kun tien kaltevuus vaihtelee risteysten tms. takia useaan kertaan peräkkäin puolelta toiselle. Johtuukohan se kallistuskumimateriaalista vai yleensä rungon geometriasta, että kallistussuunnan vaihto on tosi hidas? Opettaahan tuo ennakoivaa ajoa, kun pitää koko ajan valmistautua 300 metrin päässä olevaan kaltevuustilanteeseen

Vaikka flevonautiksi on vielä pitkä matka, voi nyt jo sanoa, että huomattavasti miellyttävämpi peli on kuin jäykät kolmipyörät. Kanttikivissä ja muissa epätasaisuuksissa ei koko pyörä keiku sivuttain toisen takarenkaan osuessa pattiin ja mutkassa ei pelota nurin keikahtaminen ulkokurvin puolelle.