Re: Visaisia liikenne kysymyksiä?
Kevarilla on kolmio, väistän siis tuolta poikki kadulta tulevia mutta jos ajorataa tulisi auto, joko takaa tai vastaan ja kääntyisi tuolle poikkikadulle, olenko edelleen väistämisvelvollinen?
Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://nojapyorafoorumi.fi/
Kevarilla on kolmio, väistän siis tuolta poikki kadulta tulevia mutta jos ajorataa tulisi auto, joko takaa tai vastaan ja kääntyisi tuolle poikkikadulle, olenko edelleen väistämisvelvollinen?
Sanoisin että olet.
Mutta aika jännä merkkien sijoittelu, onko risteyksen toisella puolella kevarilla myös kärkikolmio ?
mhelander kirjoitti:Sanoisin että olet.
Mutta aika jännä merkkien sijoittelu, onko risteyksen toisella puolella kevarilla myös kärkikolmio ?
On siinä molemmin puolin kolmiot.
PW kirjoitti:mhelander kirjoitti:Sanoisin että olet.
Mutta aika jännä merkkien sijoittelu, onko risteyksen toisella puolella kevarilla myös kärkikolmio ?
On siinä molemmin puolin kolmiot.
Tuollaisiahan oli Virossa paljon, jossa pyörätie oli liikennemerkeillä kaikelle muulle liikenteelle alisteinen.
Hieno idea. Tehdään turvallisuutta parantava liikennejärjestely määräämällä sen käyttäjä väistämään kaikkea.
PW kirjoitti:Kevarilla on kolmio, väistän siis tuolta poikki kadulta tulevia mutta jos ajorataa tulisi auto, joko takaa tai vastaan ja kääntyisi tuolle poikkikadulle, olenko edelleen väistämisvelvollinen?
Mun näkemys on se että kääntyvä auto väistää. Perusteluina on tieliikennelain 14 §, joka määrittää kääntyvän autoilijan väistämään risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. Kärkikolmio on ainoastaan asetustasoinen määräys, joten sillä ei voi kumota lakia.
jooseha kirjoitti:PW kirjoitti:Kevarilla on kolmio, väistän siis tuolta poikki kadulta tulevia mutta jos ajorataa tulisi auto, joko takaa tai vastaan ja kääntyisi tuolle poikkikadulle, olenko edelleen väistämisvelvollinen?
Mun näkemys on se että kääntyvä auto väistää. Perusteluina on tieliikennelain 14 §, joka määrittää kääntyvän autoilijan väistämään risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. Kärkikolmio on ainoastaan asetustasoinen määräys, joten sillä ei voi kumota lakia.
Noinhan tuo järkevältä vaikuttaisi, sillä miten takaa lähestyvää päälle käänytjää edes voisi kohtuullisesti osata väistää. Arvaan kuitenkin, että onnettomuuden sattuessa käräjäoikeuden päätös olisi tehdä pyöräilijästä syyllinen.
Kolmion määritelmässä se velvoittaa väistämään kaikkea risteävän tien, väylän tai kadun jne. liikennettä. Eli se ei vaikuta edestä tai takaa tuleviin. Tosin läheskään kaikki ei tiedä tätä.
Wacky kirjoitti:Kolmion määritelmässä se velvoittaa väistämään kaikkea risteävän tien, väylän tai kadun jne. liikennettä. Eli se ei vaikuta edestä tai takaa tuleviin. Tosin läheskään kaikki ei tiedä tätä.
Ei kai ihan kainkea? Jos samassa risteyksessä stop-merkki?
Mielestäni erittäin epäselvä liikennemerkin sijoittelu ja vielä omituisempia tulkintoja. Yhtä hyvin kolmio koskee autoilijoita.
Vaikea löytää liikennemerkeistä selityksiä - mistä löytys?
Esimerkiksi liikennemerkki 363 - nopeusrajoitus neliskanttisella pohjalla, aluemerkki. Minulle on epäselvää, jatkuuko merkin vaikutus seuraavaan merkkiin asti jos käännytään risteyksestä toiselle kadulle. Aluemerkki nimestä näin vois päätellä
Liikennerkkejä googlatessa tulee pitkä lista merkkejä myyviä firmoja muttei selityksiä
Tieliikenneasetuksessa liikennemerkit on määritelty.
Lue myös merkin 364 kohta. Se kertoo missä merkin 363 vaikutus päättyy.
Merkin 363 vaikutus päättyy vasta kun ohitat merkin 364, eli aluenopeusrajoitus päättyy merkin, eli se jatkuu kaikille sivukaduille ja kujille.
Noi 364 merkit asennetaan 363 selkäpuolelle, eli ne on usein väärällä puolella katua joka hankaloittaa niiden huomaamista huomattavasti.
Grammarian kirjoitti:Mielestäni erittäin epäselvä liikennemerkin sijoittelu ja vielä omituisempia tulkintoja. Yhtä hyvin kolmio koskee autoilijoita.
Suomessa noin sijoitettu kärkikolmio ei ole voimassa ollenkaan. Kuvaa katsoessani kuvittelin ensin sen olevan sieltä sivutieltä käännetty näkymään pyörätien suuntaan. Kärkikolmion on oltava sen ajoradan oikealla puolella, jota se koskee. Vasemmalla voi olla täydennys, mutta ei se ainoa kappale. Tieliikenneasetus 14§.
Siis vaikka tässä olisi toinen kolmio takaa tulevan tien oikealla puolella, tuo ei silti silti yksinään määräisi pyörätietä.
jooseha kirjoitti:Tieliikenneasetuksessa liikennemerkit on määritelty.
Lue myös merkin 364 kohta. Se kertoo missä merkin 363 vaikutus päättyy.
Merkkien mitoista, sijoittelusta, siitä mitä missäkin käytetään ja muista asetuksesta löytymättömistä yksityiskohdista puhutaan lisää ministeriön päätöksessä liikenteenohjauslaitteista. Jos jotakuta niin paljon kiinnostaa. Mua on pakko kiinnostaa, tää on mun työtä...
Hopea kirjoitti:Grammarian kirjoitti:Mielestäni erittäin epäselvä liikennemerkin sijoittelu ja vielä omituisempia tulkintoja. Yhtä hyvin kolmio koskee autoilijoita.
Suomessa noin sijoitettu kärkikolmio ei ole voimassa ollenkaan. Kuvaa katsoessani kuvittelin ensin sen olevan sieltä sivutieltä käännetty näkymään pyörätien suuntaan. Kärkikolmion on oltava sen ajoradan oikealla puolella, jota se koskee. Vasemmalla voi olla täydennys, mutta ei se ainoa kappale. Tieliikenneasetus 14§.
Siis vaikka tässä olisi toinen kolmio takaa tulevan tien oikealla puolella, tuo ei silti silti yksinään määräisi pyörätietä.
Satuin lukemaan Hepon facesivulta kovaa väittelyä siitä, koskeeko vasemmalla oleva kolmio pyöräilijöitä. Yleinen väite oli ettei pyörätie ole ajorata ja siksi merkin ei tartte olla oikealla