Nojapyöräfoorumi

Etukate ja tavaratila eteen olivat ensireaktioni. Muttana hommassa on se, että paljonko downforcea tulee mistäkin katteesta milläkin nopeudella. Jos downforcelta on vaikutusta oletettavissa. Sitä on hyvä miettiä etukatteen kokoa ja muotoa suunnitellessa. Downforcen lisäys voi olla tarkoituksellisena erittäin hyvä asia varsinkin Pythonissa. Onko pyörän plus vastatuulen nopeudessa summana mahdollista tehdä liikaa downforcea? En osaa sanoa varmasti ja riippuu siitä, minkälaiseen käyttöön pyörä on tarkoitettu. Otsapinta-alan kasvatus reilusti downforcen lisäämiseksi voi haitata ainakin liian leveänä ulkomittana muun liikenteen sekaan mahtumisen kannalta tai niin korkeana katteena, että sateen sattuessa, näkökyky menee. Tuulet ja puuskat isolla ja mahdollisesti tuuleen reagoivan muotoiseen katteeseen tulevat kallistuksen kannalta ongelmaksi kaksipyöräisellä.

Mikä on hyvä käännös downforcelle? Se on katteen muodosta johtuva ilmanpaineen vaikutus, joka painaa katteen sijainnista ja muodosta johtuen pyörän keulaa, keskiosaa, perää tai yhdistelmiä noista alas maata kohden.

Muokkaus. Downforce koko pituudelta umpilattiaisessa pyörässä kasvaa, jos laittaa perään pohjan alapuolelta imemään ilmaa potkurin, joka samalla työntää pyörää eteen. F1 talli Tyrrell teki näin 80-luvun alussa parissa kisassa ja sitten säännöt kielsivät tuon. Taisi tulla pari peräkkäistä kaksoisvoittoa Tyrrelille. Keskinkertaisesta tallista ylivoimaiseksi yhdellä muutoksella.

Eka talvikelin ajo tänä talvena. Lunta pari cm, jyrkimmissä mäissä suti mut ylös pääsin ku ajelin tallaamattomissa kohdissa.
Renkaina viel kuviottomat kesärenkaat, ehkä pitäs jotain nappularengasta alle vaihtaa.

Eilen irtos jarrukampi rautalankakiinnityksestään, kaaduin ja vaihdevaijerin ohjuri siirtyi niin ett ketju hankaa. Otin pyörän sisään ja huomasin ett runko on halki, emäputken liitos kohdasta, joutuu hitsaamaan. Semmonen sätöstelyhän tuo on ollu alunperin kun tästä on keulaputki katkastu, MBB:ksi muuton yhteydessä.

PW kirjoitti:

Eilen irtos jarrukampi rautalankakiinnityksestään, kaaduin ja vaihdevaijerin ohjuri siirtyi niin ett ketju hankaa. Otin pyörän sisään ja huomasin ett runko on halki, emäputken liitos kohdasta, joutuu hitsaamaan. Semmonen sätöstelyhän tuo on ollu alunperin kun tästä on keulaputki katkastu, MBB:ksi muuton yhteydessä.

Kuva!

sauman vierestä.

PW kirjoitti:

20160227_114844.jpg

sauman vierestä.

Kiitos. Tästä kyllä saa selvän murtuman sijainnista myös kokonaisuuden kannalta. Yleisesti ottaen kannattaa kuitenkin ottaa kaksi kuvaa murtumatapauksesta: toinen yleiskuvana niin, että murtuman sijaniti rakenteessa selviää ja toinen, josta näkyy murtuma niin läheltä kuin valokuvaustekniikka sallii.

Olen tuota kohtaa Helsinkinojakissa usein katsonut siinä mielessä, että tuossa se on rakenteen rasitetuin kohta. Jarrutusvoimat taivuttavat tuota liitosta vetämällä haarukaa taakse ja polkeminen eteen. Molemmat kuormitukset melko suuria. Jarruttaminen tuottaa tuohon kohtaan jopa 1kNm taivutusmomentin ja ylämäkeen pienellä vaihteella polkiessa voi etupyörä joskus sutia, jolloin myös toisen suunnan taivutus lähentelee samaa arvoa. Se on oikeasti paljon, kuten voit nojakkiwikin taulukosta havaita. Siellä runkoputkia arvioidaan juuri tuon saman taivutusmomentin suhteen. Sinänsä yksi kilonewtonmetri ei ole liikaa tuolle putkelle, mutta saumalle, joka on taivutusmomentin maksimin kohdalla se on selvästi liikaa –ei akuutisti, mutta väsymisen kannalta. Siksi ehdotankin emäputken ja rungon liitokseen diagonaalista tukea, joka siirtää saumaa kauemmas rasitetuimmasta kohdasta mhelanderin etuvetoisen ja Metan tapaan.

Joo, jonkun kolmion yläpuolelle vois hitsata.

PW kirjoitti:

Joo, jonkun kolmion yläpuolelle vois hitsata.

Pelkästä levystä keskelle putkia hitsattu harjanne ei ehkä ole paras, eikä ainakaan turvallisin vaihtoehto. Tuollainen putkesta halkaistu, tai pellistä taivutettu kouru, kuten noissa esimerkkikuvissa, on myös lujuusteknisesti parempi. Tuollaista pientä ja sievää Helanderin versiota itse suosisin.

Uuteen pyörää, kuten Putkikameljiin tekisin tuon liitoksen niin, että halkaisisin runkoputken emäputken liitoksen kohdalta ja levittäisin vähän kapeamman yläpuoliskon kaarelle ylöspäin. Oikaisisin alapuoliskon kyljet pystysuoriksi ja hitsaisin kylkiin kolmiopalat millisestä pellistä. Tulisi kevyt kaunis ja kestävä.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Joo, jonkun kolmion yläpuolelle vois hitsata.

Pelkästä levystä keskelle putkia hitsattu harjanne ei ehkä ole paras, eikä ainakaan turvallisin vaihtoehto. Tuollainen putkesta halkaistu, tai pellistä taivutettu kouru, kuten noissa esimerkkikuvissa, on myös lujuusteknisesti parempi. Tuollaista pientä ja sievää Helanderin versiota itse suosisin.

Uuteen pyörää, kuten Putkikameljiin tekisin tuon liitoksen niin, että halkaisisin runkoputken emäputken liitoksen kohdalta ja levittäisin vähän kapeamman yläpuoliskon kaarelle ylöspäin. Oikaisisin alapuoliskon kyljet pystysuoriksi ja hitsaisin kylkiin kolmiopalat millisestä pellistä. Tulisi kevyt kaunis ja kestävä.

Hyvä vinkki toivottavasti ymmärsin oikein

PW kirjoitti:

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Joo, jonkun kolmion yläpuolelle vois hitsata.

Pelkästä levystä keskelle putkia hitsattu harjanne ei ehkä ole paras, eikä ainakaan turvallisin vaihtoehto. Tuollainen putkesta halkaistu, tai pellistä taivutettu kouru, kuten noissa esimerkkikuvissa, on myös lujuusteknisesti parempi. Tuollaista pientä ja sievää Helanderin versiota itse suosisin.

Uuteen pyörää, kuten Putkikameljiin tekisin tuon liitoksen niin, että halkaisisin runkoputken emäputken liitoksen kohdalta ja levittäisin vähän kapeamman yläpuoliskon kaarelle ylöspäin. Oikaisisin alapuoliskon kyljet pystysuoriksi ja hitsaisin kylkiin kolmiopalat millisestä pellistä. Tulisi kevyt kaunis ja kestävä.

Hyvä vinkki toivottavasti ymmärsin oikein

Täydensin edellistä viestiäni kuvalla, kun arvasin, etten osaa selittää.

Tuon raon avaaminen kannattaa tehdä halki sahatun putken sisään työnnetyllä, lähes yhtä paksulla putkella, jota kampeamalla taivuttaa haarat levälleen. Kanki ensin syvemmällä ja sitten vähitellen ulommas vetäen pysyy taivutuksen kohta oikeassa paikassa, eikä lommahda liepeet.

Paras etu tällaisesta liitoksesta ei ole sen rakenteen keveys, joka sekin on paras mahdollinen, vaan se ettei runkoputken rasitetuimpaan ylä ja alapintaan tule hitsiä.

Hyvin selitetty koska juuri tuommonen kuva piirtyi päähäni.

Kuinkas näiden rungon ja emäputken liitoksien kanssa - tuleeko kestävyys ongelmia? Jatkossa tulee liitokset kuitenkin tehtyä enempi näiden tapaan kun putkentaivutus mahollisuutta ei ole. Tuon Rämpsälänojakin liitoksen luulis kestävän mutt kuinka tuo toinen, tartteisko tommosessa käyttää Jorin levitysmetodia?

Rämpsälänojakki

PW kirjoitti:

Kuinkas näiden rungon ja emäputken liitoksien kanssa - tuleeko kestävyys ongelmia? Jatkossa tulee liitokset kuitenkin tehtyä enempi näiden tapaan kun putkentaivutus mahollisuutta ei ole. Tuon Rämpsälänojakin liitoksen luulis kestävän mutt kuinka tuo toinen, tartteisko tommosessa käyttää Jorin levitysmetodia?

Tuossa Rämpsälänojakissa liitokset ovat niin hyvin, että ei tarvita levityksiä. Noiden liitosten kuormitus riippu vahvasti etäisyydestä eturenkaan maakosketuspisteeseen. Emäputken liitos on niin vino, että jännitykset pysyvät alhaisena ja runkoputken hitsattu mutka niin paljon alempana, että taivutusmomentti jo pienenee emäputken liitokseen nähden. Toisaalta, jos liitokset ovat kuten Helsinkinojakissa lähes kohtisuorassa, levitykset ovat tarpeen rungon ja emäputken liitoksessa.

Turasin kolmiovahvikkeen - kuonapisteitä sinne jää mutt taidan vetää maalin päälle.

Huoleti voit maalata yli. Onhan tuo ainakin seitsemän kertaa vahvempi kuin aiempi, jossa siinäkin varmaan kuonasulkeumia. Kyllä nyt väsyy kuski ennen kuin tuo liitos.