Nojapyöräfoorumi

Sisällysluettelo :

Yksipyöräinen peräkärry sivu 1-6
Pieni lasikuitukoppakärry sivu 6-8
Iso lasikuitukoppakärry sivu 8-

"Yleisön pyynnöstä" laitan tänne rakenteluosioon nyt rakenteilla olevasta peräkärrystä juttua. Lähti siis ajatuksesta tehdä extrawheel-tyylinen peräkärry kaksipyöräisen nojakin perään kuljetettavaksi, toki kärryn rakenne on tässä välissä muuttunut jonkin verran. Kärryn runko tulee yhdestä teräksisestä pyöränraadosta sahatuista osista. Vetopuoli nojakkiin tulee pyöränraadon takahaarukkaa käyttämällä, haarukka kiinnittyy Bob yakin pikalinkkusysteemiin. Kärryn haarukka on pyöränraadosta irroitettu etuhaarukka. Näiden väliin sitten laitetaan emäputkea laakereineen.

Tämänhetkisten palikoitten kuvia:

Laitatko nivelen pystyyn vai kallistatko sitä?

En ole ihan varma. Luulisin että pystyyn. Bobissahan on se kulma, mutta toisaalta sen kärryn rakenne on erilainen. Käsittääkseni extrawheelissä ei ole kulmaa, tai ei ainakaan näytä siltä?

Luin otsikon aluksi että "yksipöräinen kärry yksipyöräiseen", ratkaisisi yksipyöräisen tavaratelineongelman.

^ No juu, varmasti .

Hitsit miten voikaan ärsyttää. Yritä tässä nyt sitten koittaa edetä projektin kanssa kun linkkupaketti jumittaa Postissa, on jumittanut viime keskiviikosta saakka. Joku poikkeama. Lähetys voi viivästyä. Ihanko totta...sinne se nyt sitten jäi Helsinkiin pyörimään. Miksi juuri silloin kun tarttisi jotain osaa mieluummin äkkiä niin sitten sille kuljetukselle käy noin .

Uuden pakettiautomaatin käyttöönotossa oli jotain ongelmia, mutta paketti saapui kuitenkin tänään ja nyt illalla tuli haettua.

Pääsin sitten kokeilemaan hitsaamista ensimmäistä kertaa! No ei se ollut ihan helppoa ja eka säikähdin sitä rätsähtelyä . Oli myös vaikeaa saada sauma tasan kappaleiden kesken, välillä jäi toinen kappale kokonaan ilman eikä suoraa saumaa meinannut millään saada. En hitsannut mitään tärkeitä komponentteja, kunhan testailin ja lopputuloksesta tuli huikean abstrakti sisustustaide-esine . En kyllä ottanut siitä kuvaa, sori. Ehkä hyvä niin...

Sen hitsin katsomisen oppiminen onkin vaativaa - sitten kun sen hoksaa, että mitäkä siinä tapahtuu, niin alkaa helpottaa. Seuraavaksi sitten helpottaa sen hitsin kuljetus - kun hokaa miten sen kahvan asento onkaan olennainen itselle.

Jos mäkin jotenkin olen jo oppimassa - niin se todistaa että kuka tahansa oppiin helposti.

Pastori kirjoitti:

Sen hitsin katsomisen oppiminen onkin vaativaa

Mulla meni pitkään vaan katsellessa hitsiä. Sitten huomasin että sitä pitää myös kuunnella. Auttoi kummasti

No en mä saanut hitsatessa oikein selvää siitä jäljestä joten keskityin vaan yrittämään kuljettaa sitä tarpeeksi hitaasti ja tasaisesti. Se oli vaikeaa kun tuntui että joko se pysähtyy koko ajan eikä tasaisesta kuljettamisesta tietoakaan tai sitten meni liianki vauhdikkaasti.

Sen verran muuten selvisi kun avasin tuon pikalinkkupaketin että toisen kiinnitysrullan pultti on valmiiks väärille kierteille laitettu. Voi halolla päähän ja monta rumaa sanaa . Ensin odotan sitä viikon ja sitten sekin on jo valmiiks susi. Ei saatana. Sori oli ihan pakko. Milloin tämä epäonni oikein loppuu!!

Minä olen hitsannut vuodesta 1972, mutta vieläkään en osaa kuin toisella kädellä pöydästä hitsauskättä tukien kuljettaa kolvia tasaisesti. Nykyisin, kun en ilman laseja enää näe lähelle, tarvitsen +3 lasit hitsaamiseen. Kaikki muu onnistuu ilman laseja tai enintään 1,5 dioptrin linsseillä.

Tuo +3 dioptrin lasit tarkoittavat 1/3 metrin polttoväliä, eli sitä että 33 cm päästä katsoen kohde on silmien kannalta kaukaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että kaikkien - myös nuorempisilmäisten- on katsottava +3 laseilla enintään tuon 33 cm etäisyydeltä. Käytännössä katson hitsiä vaaksan päästä, eikä sittenkään aina näe tarpeeksi hyvin. Tahtoo se hitsausmaskin lasi olla niin pölyinen ja naarmuinen.

Eli lyhyesti. Kolvista kiinni kahdella kädellä ja katso todella läheltä, mitä siellä valokaaren takana oranssina hehkuvassa sulassa tapahtuu ja minne se virtaa. Älä katso valokaareen, vaan sen taakse sulaan.

jori kirjoitti:

Kolvista kiinni kahdella kädellä ja katso todella läheltä, mitä siellä valokaaren takana oranssina hehkuvassa sulassa tapahtuu ja minne se virtaa. Älä katso valokaareen, vaan sen taakse sulaan.

Juurikin näin. Jos sula meinaa laajentua liian suureksi ja plörähtää niin kahvan nopeutta lisää ja jos taas näyttää että on kovin kapea tai muuten epämääräinen niin kahvaa pitää hidastaa.
Itse en osaa muuttaa kahvan nopeutta Vien sitä aina samalla, liian hitaalla nopeudella suhteessa sulan kokokoon ja juuri kun sula meinaa plörähtää käytän kahvan liipaisinta ylhäällä. Tämän tavan kun opettelee niin voi hitsata kaikki nojapyörien saumat samoilla säädöillä ja kahvan nopeudella. Liipasimen napsuttelulla vain hallitsee sulan kokoa, ei tarvi välittää sauman asennosta, putkien paksuuksista eikä ilmaraon suuruudesta.

Jukka

Mä mietin että miten se muka siellä takana on se sula. Sehän on edessä liikkeen suuntaan nähden. Mutta mulla taitaakin olla kahva eri asennossa. Mä työntelen sitä ja joku muu vissiin vetää?

Pastori kirjoitti:

Mä mietin että miten se muka siellä takana on se sula. Sehän on edessä liikkeen suuntaan nähden. Mutta mulla taitaakin olla kahva eri asennossa. Mä työntelen sitä ja joku muu vissiin vetää?

Lakisaumassa mäki työnnän aina, mutta on siinäkin sulaa myös valokaaren takana:

Pystysaumoissa paksut raudat hitsaan alhaalta ylös työntämällä ja ohuet vedän ylhäältä alas.

Jukka

Pastori kirjoitti:

Mä työntelen sitä ja joku muu vissiin vetää?

Tilanteen mukaan. Sillä on vaikutusta palon muotoon ja hitsin tunkeumaan. Vetäen saa paremman tunkeuman.

jviirret kirjoitti:

Liipasimen napsuttelulla vain hallitsee sulan kokoa, ei tarvi välittää sauman asennosta, putkien paksuuksista eikä ilmaraon suuruudesta.

Mitäpä sitä ei tekisi oikaistakseen jossain Itse hitsaan monasti asennoissa ettei tarvi kääntää työkappaletta Nopeammin ja helpommin pääsisi kääntämällä, mutta kun ei vaan viitsi tehdä sitä

Pastori kirjoitti:

Mä mietin että miten se muka siellä takana on se sula. Sehän on edessä liikkeen suuntaan nähden. Mutta mulla taitaakin olla kahva eri asennossa. Mä työntelen sitä ja joku muu vissiin vetää?

Mietipä uudelleen, mille puolelle sitä saumaa tulee, kun työnnetään ja mistä suunnasta katsot, kun työnnät kolviasi. Vai hitsaatko rystyotteella, mutta työntökulmalla.

Valokaari palaa sulan kulkusuunnan etureunan luiskassa ja se luiska on sen palon etureuna, jonka kulkua seurataan. Yleensä tuo palko on lähinnä poikittain katselusuuntaan, jolloin sulan etureuna näkyy hyvin valokaaren vieressä, mutta palon takareuna on valokaaren takana ja sen kulku pitää myös nähdä (tai arvata).

ED.Nyt vasta älysin, mistä kiikastaa. "Sula" tarkoittaa ihan sitä, miltä se kuulostaakin, eli sulaa = sulanutta ja kohta jäähtyvää ja jähmettyvää rautavirtaa, joka seuraa valokaarta, kuin nenästä kaivettu räkä sormea. Se siinä edellä, johon se hitsi tulee, on railo. Se on valokaaren edessä.