ALPHA M9, QUATTROVELO, MANGO

[takakeno]

Laitanpa tähän näkymää ohjaamosta.
Tuulilasi ohjaa ilmavirran vähän ylöspäin ja visiiri antaa lopun suojan tuulelta.
Väliin jää kaistale, jossa ei ole mitään edessä ja näkee hyvin eteen.

Ohjaamo

[tm]

Eipä tuon parempaa ratkaisua voisi ollakaan: kuskin naama on viimalta suojassa, eikä huuruista muovia/lasia ole silmien ja tien välissä haittaamassa näkyvyyttä. Mitään huurunpoistokikkoja ei siis tarvita.

Vieläkin rakenteilla olevaan 1CV:hen on kaavailuissa iso yhtenäinen tuulilasi -> joutuu kehittelemään kikkakolmosia huurteen/sadepisaroiden poistoon... Tässä mielessä olisi ollut toki fiksumpaa pysytellä kaukana "automaisesta" korista ja tuulilasista .

[takakeno]

Tarkoitus oli ajaa velomobiililla koko talvi.
Vuoden vaihteessa ajoin kuitenkin vuorotellen velomobiililla ja maastopyörällä.
Niinä päivinä, kun ajoin maastopyöräällä tuntui kuin tyhjää olisi polkenut.
Maastopyörä rullasi niin paljon paremmin.
Lisäksi työmatkalla on iso kaukolämpötyömaa koko talven.
Helpompi kiertää koko ajan muuttuva työmaa.
Kesällä toki menen mieluummin velomobiililla töihin.

Eräänä päivänä käsijarru oli päällä töissä, niin oli sitten jäätynyt osittain päälle.
Paluumatka oli kovaa kuntoilua.

Kylmimmän aja olen ollut etätöissä kotona.
Hiihtolenkille viitsii paremmin lähteä, kuin pyöräilemään ei mihinkään.
Lisäksi, kun nyt pääsee suoraa kotoa valaistulle ja hoidetulle ladulle.

2021 kausi kuitekin aloitettu.

[tm]

Hyvä että on mistä valita. Ei sitä väkisin tarvitse yhdellä kulkupelillä ajaa joka kelillä, jos toinen toimii paremmin. Kaikkeen ajoon ja olosuhteisiin täydellisesti sopivaa ajokkia ei ole vielä keksittykään . Kohta kevät tulee ja lumet sulaa, sitten kinneri kulkee taas iloisesti.

[takakeno]

Talviloma oli ja oli aikaa huoltaa Quattroveloa.
4 päivää siihen meni aikaa, näin ensimmäisellä kerralla.
Yllättävän puhki oli päivän jälkeen, kun huoltoa tekee asennoissa, joihin ei ole tottunut.

Ketjut vaihdoin 16tkm ajon jälkeen.
Ketjun pituus oli 415cm ja venymää oli tullut n. 15mm uusin verrattuna.

Hyvin lämmintä tilaa huoltohommiin vaikka asun rivitalossa.

Huolestuttavin löytö oli molempien etujarruvaijereiden kunto. Kuori oli rikki molemissa neljästä kohtaa.

Vaijeri oli hankannut hiilikuidunreunaan. Olisiko loskalumi painanut tiukasti.

Oikeanpuoleinen iskunvaimennin toimi huonommin kuin vasen. Epäilin valkoisen holkin olevan kuiva ja liian tiukka, mutta en löytänyt mitää eroa vasemman puoleiseen verrattuna.

Jarrut ja iskunvaimentimet puhdistin.

[tm]

Talviloma oli ja oli aikaa huoltaa Quattroveloa.
4 päivää siihen meni aikaa, näin ensimmäisellä kerralla.
Yllättävän puhki oli päivän jälkeen, kun huoltoa tekee asennoissa, joihin ei ole tottunut.

Ketjut vaihdoin 16tkm ajon jälkeen.
Ketjun pituus oli 415cm ja venymää oli tullut n. 15mm uusin verrattuna.
...

Joo, lattialla konttaaminen ei ole mukavaa hommaa.
Jonkinlainen työtaso olisi kova sana: kevyt mutta tukeva, ja vielä säilytystä varten kokoontaitettava/purettava...

15/4150=0,36% -> maltillista on kinnerissä ketjun venynä noilla kilometreillä. Mutta kun pitkä ketju, niin kuluu hitaammin kuin normipyörässä. Ja säänsuoja lisää myös kestoikää.

[takakeno]

Video viime syksyn reissusta Quattrovelolla mökille Pudasjärvelle.
Matkaa tuli yhteensä 1250 km 8 päivän reissulla.
Isoin ylämäki, minkä olen koskaan ajanut velomobiililla.

https://www.youtube.com/watch?v=ywj8qaMu_q4

[tm]

Video viime syksyn reissusta Quattrovelolla mökille Pudasjärvelle.
Matkaa tuli yhteensä 1250 km 8 päivän reissulla.
Isoin ylämäki, minkä olen koskaan ajanut velomobiililla.

https://www.youtube.com/watch?v=ywj8qaMu_q4

On siinä ollut melkoinen reissu...
Hienoa että jaksoit editoida videon julkaisukuntoon, meidän muidenkin iloksi.

Kinneri on kyllä mitä mainioin kulkuväline pitkän matkan taittamiseen.
Vähän kranttu ajoalustan suhteen, mutta hyvällä asfalttitiellä kulkee mukavasti.

[takakeno]

Valokuvia Velomobiili ajeluista.

Lähes valmis Hämeenkatu Tampereella. Vihreyttä kovasti kaipaisin tänne.

Paremmin saisi erottua kapea ja mutkitteleva pyöräkaista

Vesitaso.

Käytiin Hämeenkyrön lentokentällä.

Kyröskosken lähellä on myös näkötorni. Tiukka nousu oli sinne.

[ajarmala]

Tuossa Hämeenkadulla on kielletty polkupyöräilemästä. Ajaako siinä koko kadulla enää muita kuin ne kaksi raitiovaunua? Saako siinä ajaa edes autolla enää? Miten kinnerillä selviää Hämeenkadun pyöräteillä? Onko hyvä ja tasainen asfaltti? Eiväthän jalankulkijat hypi pyöräteille?

[jori]

Tuossa Hämeenkadulla on kielletty polkupyöräilemästä. Ajaako siinä koko kadulla enää muita kuin ne kaksi raitiovaunua? Saako siinä ajaa edes autolla enää? Miten kinnerillä selviää Hämeenkadun pyöräteillä? Onko hyvä ja tasainen asfaltti? Eiväthän jalankulkijat hypi pyöräteille?

Vielä ajaa myös bussit ja taksit pari kuukautta. Bussit jäävät pois elokuun 8. Kyllä se pyörätie on ihan hyvä. Hieman kapealta tuntuu, kun on yksisuuntainen molemmilla puolin katua, mutta kyllä siinä hyvin pärjää pyörällä ja jopa kinnerillä, kunhan ihmiset tottuvat järjestelyyn. Eilen ajoin Hämeenkadun länteen pyörällä ja takaisin itään ratikalla pyörä kyydissä, aina Hervantaan asti. Hyvin toimii. Vähänkö olen leuhka tamperelaisena tästä ratikkaprojektista.

[Vilijami]

Eilen ajoin Hämeenkadun länteen pyörällä ja takaisin itään ratikalla pyörä kyydissä, aina Hervantaan asti. Hyvin toimii.

Minkälainen pyörä ja pyörän paikka ratikassa?

[jori]

Lyhytkampinen Helkama Kulkuri. Pyörä seisoi invapaikkojen kohdalla oven vieressä. Invapaikkoja on erittäin runsaasti ja tuo pyörän seisottaminen on suunniteltu käyttö ylimääräisille invapaikoille.

Sellaisen asian huomasin, että myös kaksipyöräiselle täytyy ratikkakäyttöön asentaa seisontajarru, jotta pyörä pysyy nätimmin kaidetta vasten pystyssä tai jalallaan, vaikka ratikka jarruttaa ja kiihdyttää melko napakasti. Kokenut ratikkapyöräilijä asentaa siis pyöräänsä seisontajarruremmit, tai –lenkit jarrukahvoihin ja myös kumiköysi- tai hihnatyyppisen sitomisvälineen, jolla pyörän rungon saa kiinni kaiteeseen.

Ratikkaretki.jpg (161.09 KiB) Katsottu 15048 kertaa

[MM]

Kinnostava kuva lentoveneestä, jossa on vähän sama idea kuin amfibiokinnerissä. Ilmailun alkuaikana yleisempi kuin nykyään. Pyörälaskutelineet ilmeisesti voi kääntää rungon sivuille vedestä operoitaessa. Sama ajatus kuin kokonaan katettujen kaksipyöräisten apupyörissä. Moottorin ja työntöpotkurin korkea sijainti asettaa haasteen painopisteen ja trimmin suhteen, mutta on vesikäytön kannalta ymmärrettävä.

[Pastori]

Yllättävän puhki oli päivän jälkeen, kun huoltoa tekee asennoissa, joihin ei ole tottunut.

Pitää nostaa ylemmäksi niin helpottaa.