Suusuojan historia
Suusuojakoulutus on saanut uutta huomiota, kun hammaslääkäri Mary Hägg Tal-och sväljcenterissä Hudiksvallissa esitteli uuden suusuojamallin IQoro®, joka on saanut paljon mediahuomiota ja Mary on saanut tuotteestaan upeita palkintoja. Monet kollegat kääntyvät puoleemme Mun-H-Centerissä kysymyksillä, minkä tyyppinen suusuoja on paras, emmekä voi vastata tähän kysymykseen, koska vertailututkimuksia ei ole vielä julkaistu. Tämän yhteenvedon tarkoituksena on antaa lyhyt historiallinen katsaus alueeseen ja osoittaa, että alueella tarvitaan lisää tutkimusta.
Suusuojat on valmistettu eri materiaaleista ja niiden muotoilu voi vaihdella hieman, mutta kaikille suusuojaimille on yhteistä, että ne koostuvat kovaa tai pehmeää muovia olevasta levystä (näytöstä), joka pysyy paikallaan huulten avulla. Suusuoja on yleensä varustettu renkaan muotoisella kahvalla. Suusuojaa on saatavana useilla merkeillä: "Muppy oral screen®" (Dr Hinz Dental, Herne, Saksa), "Ulmer mouthguard®" (Forshaga Dentaldepå AB, Forshaga, Ruotsi), "Lip trainer®" (Myofunctional Research Co, Helensvale) , Australia), "Oral obturator®" (Orthodontic World, Barcelona, Espanja), FaceFormer © (Dr Berndsen Medical, Unna, Saksa) ja "IQoro®" (Myoroface AB, Hudiksvall, Ruotsi). Suusuojat voivat olla esivalmistettuja tai yksilöllisesti suunniteltuja. Yksilöllisesti suunnitellun suusuojan valmistavat hammasteknikot hammaslääkärin pyynnöstä hampaiden kipsin perusteella. Joskus suusuojassa on ilmareiät, jotka estävät sitä pitämästä kiinni imulla. On myös esimerkkejä suurista painikkeista ja imukupeista, joita käytetään huulten harjoitteluun samalla tavalla kuin suusuojan kanssa.
Suusuojan on sanottu estävän suun hengitystä, parantavan kuorsausta, ehkäisevän suun tottumuksia, vahvistavan huulilihaksia, vähentävän alahuulen painetta, parantavan nielemistä, vaikuttavan hampaiden kaltevuuteen, vähentävän ruokatorven refluksia ja parantavan ryhtiä. Sitä voidaan käyttää passiivisesti, esimerkiksi unen aikana, tai aktiivisesti voimaharjoitteluvälineenä. Aktiivinen suusuojaharjoittelu tarkoittaa, että hoidettavan henkilön tulee yrittää pitää suusuojasta huulillaan vastustusta vastaan. Menetelmä mukautetaan hoidon tarkoitukseen ja potilaan olosuhteisiin. Yleensä suositellaan muutaman minuutin harjoittelua päivässä, jaettuna 1-3 harjoitukseen.
Varhaisemmissa tutkimuksissa suunsuojalla pyrittiin yleensä vaikuttamaan lihasten toimintaan ja purentakehitykseen passiivisella öisellä hoidolla. Owman-Moll ja Ingervall (1984) tutkivat 32 lasta, joilla oli epäpätevä huulien sulkeminen vuoden ajan, joista puolet hoidettiin suusuojalla. Hoito vaikutti hampaiden kaltevuuteen ja vähensi siten ylipurenta. Esimerkkinä voidaan mainita myös Tallgren ja Christiansen (1998), jotka hoitivat yhdeksää lasta (7-12 vuotta), joilla oli purentapoikkeama, jonka taustalla olevan syyn arvioitiin olevan kasvojen lihasten lisääntynyt aktiivisuus. Suuvesihoito johti lihastoiminnan laskuun, mutta ei tilastollisesti merkitsevään vaikutukseen puremaan.
Castillo Moralen hoitokonseptin "Suukasvojen säätelyterapia" myötä Skandinaviassa otettiin käyttöön 1980-luvun lopulla suun motorisia ryhmiä muodostettiin useilla paikkakunnilla Ruotsissa. Näihin ryhmiin lähetetyille suun motoriikkavammaisille potilaille tarjottiin usein hoitoa suusuojalla. Castillo Moralesin mukaan suunsuojakoulutuksen tarkoituksena oli vahvistaa buccinator-mekanismia (huulten, poskien ja kurkun lihasketju) tehostaen huulten sulkemista ja nielemistä.
Sekä kliinisestä käytännöstä saadut kokemukset että interventiotutkimukset tukevat jonkin verran sitä, että suusuojahoitoa voidaan suositella potilaille, joilla on heikot huulet ja potilaille, joilla on nielemisvaikeuksia, mutta tutkimuksia, joissa on paljon näyttöä, ei vielä ole. Moniin kysymyksiin on vielä vastattava, kuten potilaan valinta ja koulutusmenetelmän valinta sekä se, onko jokin tietty suusuoja tehokkaampi kuin kukaan muu. Harjoittelumenetelmät on standardoitava ja validoitava, samoin kuin menetelmä huulivoiman mittaamiseksi. Yleinen menetelmä on käyttää voimamittaria, jolla mitataan voimaa, jolla potilas voi pitää suusuojusta huulillaan. Terveistä kontrolliryhmistä on tuotettu standardiarvoja, mutta nämä arvot kelpaavat vertailuun vain, jos käytetään täsmälleen samaa mittausmenetelmää, koska suusuojan materiaali, koko ja muotoilu ovat mittaustuloksen kannalta ehdottoman ratkaisevia.
Me Mun-H-Centerissä odotamme innolla äskettäin herännyt kiinnostus suusuojahoitoon, mikä johtaa siihen, että saamme tulevaisuudessa lisää tietoa suusuojahoidosta, joka perustuu satunnaistettuihin, kontrolloituihin tutkimuksiin, jotka tarjoavat korkean todistusarvon.
/ Mun-H-Centerin puheterapeutit
Lisa Bengtsson, Åsa Mogren, Lotta Sjögreen