Aurinkopaneelit ovat parhaimmillaan, kun ne ripustetaan valmiiden rakennusten katoille ja seiniin. Suuret hankkeet eivät vain onnistu tällä tavalla, koska kenelläkään ei ole niin isoa rakennusta. Tässä mielessä aurinkopaneelit ovat paremmin pienen ihmisen tapa tehdä sähköä. Melko lailla samaan hintaan saa jokainen ostaa paneelinsa ja niille vaihtosuuntaajat kuin energiayrityksetkin. Jostain syystä tätä ei ole vielä laajasti huomattu.
Olen Härskin kanssa samaa mieltä, että umpimetsään, tai edes suolle ei pitäisi aurinkopaneelikenttää perustaa. Niityille, esim. lampaiden laiduntamisen avuksi tuollainen paneelikenttä on ihan omiaan. Late tykkää ja ruoho kasvaa paremmin kun ei paista liian kovasti lampaan nyrhimälle lyhyelle sängelle.
Metsään sen sijaan voi vallan hyvin rakentaa tuulivoimalan. Se ei tosiaankaan vaadi kuin puolisentoista hehtaaria metsän kaatamista teiden alta ja asennuspaikalle vajaan hehtaarin. Vilijamin asenne muistuttaa Trumpin asennetta ja perustuukin suurelta osin samaan, huonoihin kokemuksiin vanhoista äänekkäistä ja hajoilevista myllyistä, joiden operaattorit menevät konkurssiin ja myllyt jäävät purkamatta. Tämä oli amerikkalainen tilanne parikymmentä vuotta sitten. Ei enää nykytodellisuutta.
Tuulivoimaloiden suhteen eletään nyt vasta ensimmäistä vuosikymmentä kannattavien myllyjen aikaa. Kuvittele tilannetta, kun auton kannattavuus ei vielä ylittänyt hevoskärryn kannattavuutta. Tuo raja ylitettiin tuulimyllyillä vuonna 2017. Tuulimyllyjen T-mallin Ford on 3MW Vestas. Nykyisin mennään 7,2 MW tehoisissa ja suurimmat ovat jo yli 20MW. Tuulivoimalan teho riippuu sen pyyhkäisypinta-alasta. Eli kun Myllyn mitat kaksinkertaistuvat, teho nelinkertaistuu.
Myllyjen koot ovat kasvaneet, luotettavuus parantunut ja niiden tuotto hiljaisten tuulten aikaan on parantunut dramaattisesti. Niiden Riutunkarin neljän pikkkumyllyn tilalle voisi nykyään rakentaa yhden suuren, joka pyörii verkkaisesti ja lavat ovat niin korkealla, ettei maahan kuulu juuri mitään. Myllyjen lapojen kärkinopeus pysyy vakiona, joten suuri mylly pyörii hitaammin, koska siipien kärjet kiertävät samaa nopeutta, mutta laajempaa kehää.
Mitään erityistä syytä pystyttää suurta myllyä aivan rantaviivalle ei myöskään enää ole. Tornit ovat niin korkeita, ettei metsällä ole merkitystä myllyn teholle. Siksi metsä on hyvä paikka tuulimyllyille.
