df-kinnerin heitteleminen kovemmilla nopeuksilla

[Montere]

Ajattelin tulla kertoilemaan kinnerituntemuksiani ja kysymään hieman kokeneemmilta.

Olen käyttänyt kaksipyöräistä nojapyörää (Nazca Fuego), jonka selkääsäästävästä ajoasennosta olen nauttinut jo vuosia. Olen riemuinnut siitä, että nelituntisen lenkin päätteeksi selkäni on edelleen vailla kiputiloja. Nyt tämän vuoden keväällä päivitin Porvoosta itselleni käytetyn df-kinnerin. Onnekseni asun peltoalueella, niin ei tarvitse rassaavaa kaupunkiajoa kinnerin kanssa usein kokea.

Kun Fuegolla keskinopeus oli se pari kilometriä tunnissa parempi kuin maantiepyörällä, on matkanteko df:llä muuttunut ihan toiselle tasolle. En vieläkään oikein usko saavutettua keskinopeuden kasvua jopa kevyillä lenkeillä, kovemmista rykäisyistä puhumattakaan.

Edellinen käyttäjä oli muokannut df:ään mahtavia lisäosia, kuten ylimääräisen ilmanottokonepellin, jonka olemassaolo on ollut aivan korvaamaton peittävän kuomun kanssa ajaessa.

Koppaan sisään ei oikein tule gps-dataa ja tehopolkimetkin näyttävät syystä tai toisesta liian suuria lukuja. Olen kuitenkin hieman yrittänyt virtuaalielevaatiokäyrä -menetelmällä saada jotain käsitystä ilmanvastuskertoimesta (CdA), joka voisi olla jotain 0.12 luokkaa, kun maantiepyörälläni se on ollut jossain 0.32 tienoilla. Eli aivan valtavaa ilmanvastusvoittoa on havaittavissa.

En ole oikein tottunut tällaisiin nopeuksiin, etenkään kolmipyöräisillä poljettavilla vempeleillä, joten aluksi kaltevat tiet pelottivat uudella selkeästi suuremmalla matkavauhdilla, mutta nyttemmin olen jo päässyt paremmin sinuiksi niiden kanssa. Mutkaiset alamäet pelottavat kyllä vieläkin, etten vahingossa kaada kinneriäni.

Mutta sitten kysymykseeni. Vastatuulella ja kovemmilla nopeuksilla (45+ km/h) tuntuu, että ohjaus lähtee välillä heittämään. Olo on siinä hieman pelottava, kun kovassa nopeudessa kinneri alkaa vetää yht'äkkiseltään toiselle sivulle päin. Olen pohtinut, että johtuuko tuo siitä, että tuuli osuu kinneriin sivusta päin kokonaisuudessaan, vai siitä, että etukiekko haukkaa vastaantulevaa ilmaa. Onko tämä ihan vain normaali ominaisuus, vai jotain mille voisi tehdä jotain?

Nytpä olen nähnyt, että rengasaukoille myydään katteita ("housuja") ja olen pohtinut voisiko rengasaukon katteella minimoida tuota ohjauksen heittämistä kovemmilla nopeuksilla/vastatuulella. Onko täällä joku tietoinen asiasta? Ja samalla toki olen pohtinut parantaako rengasaukon katteet ilmanvastusta entisestään, ja kuinka merkittävästi? Onko kuinka työläs projekti rakentaa itse jonkinlaiset katteet?

[TMS]

Pakkohan tähän on toisena DF XL kuskina tarttua. Ajovakauteen vaikuttaa varmasti monikin asia, mutta ehkä kokemus ja kilometrit on isoin tekijä? Paljonko olet kerinnyt ajamaan? Sitten yksi merkittävä tekijä on epäilemättä ohjausgeometria, siihen on vuosien saatossa tullut muutoksia muutaman kerran valmistajat toimesta, juurikin ajovakautta parantamaan. Tämä taitaa olla se alunperin velonautin hankkima DF XL, minäkin olen sitä itse asiassa aikanaan käynyt kokeilemassa Savonlinnassa, ajatuksena oli testata mahdunko sisään, ennen kuin uskallan tilata oman Hollannista. En nyt niin tarkkaan muista, mutta Mahe on varmaan sittemmin päivittänyt ohjausgeometrian, mutta mahtaako olla ihan uusin versio kuitenkaan? Sitten varmaan yksi tekijä voi olla jos ohjausnivelissä on väljää, tai aurausta tai haritusta on liikaa. Tarkastaisin myös takahaarukan ainakin kiinnyspisteiden ja taka-akselin kiinnitysholkkien osalta, erityisesti noita taka-akselin kiinnityksiä on maailmalla joitakin ilmeisesti irronnut, myös omani kävi Hollannissa uudelleen liimattavana. Taka-akseli jos hieman heiluu ajossa niin ei se ainakaan ajovakautta varmaan paranna.

Kyllähän kova tuuli kovassa vauhdissa aina jonkun verran helposti heitättää, erityisesti juuri jos jostain metsän suojasta ajaa peltoaukealle, tai on muuten vaan kova puuskainen tuuli. Mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että se mitään erityistä vaaraa olisi minulle varsinaisesti koskaan aiheuttanut.

Etupyöräkatteet kyllä parantavat tuuliherkkyyttä mielestäni. Missä päin asut, periaatteessa minun katteet voisi joutaa muoteiksi, jos haluat laminointihommia puuhailla? Ne on kylläkin vanhaa kapeaa mallia, joiden kanssa tarvii kapeat kumit ja lisäksi sisään rihdatut kiekot, jotta kääntösäde pysyy edes jossain määrin järjellisenä. Uudempia leveämpiä saa ostettua maailmalta, ja varmaan Fillarivelhon Kristianin kauttakin niitä on saatavilla, hänellä sellaiset on DF XL:ssä. Ja varmaan noista kapeistakin saa muokattua leveämmät jos askartelemaan rupeaa. Etukatteet kyllä parantaa aerodynamiikkaa jonkun verran, vaikka vaikea siitä toki mitään tarkkaa on sanoa, mutta varmasti mitattavan suuruinen ero ainakin kovassa vauhdissa.

[kristiansalikoski]

Mukavia ajoja!

Itse koin että rengaskatteilla oli merkittävä ero heittelyyn yllättävissä sivutuulissa. Alamäissä uskaltaa lasketella rennommin lujaa.

Uudemmat leveämmät housut mahdollistavat ajamisen samoilla kiekoilla ja kääntösäde ei ole mahdottoman suuri.

Suosittelen myös tekemään katteille esim. pultti kiinnityksen. Se katteiden mukana tuleva teippi kun ei ole kätevä arkikäytössä.

[Montere]

Kiitoksia vastauksista. Nuo takakiinnitysten vaikutukset onkin hyvä tiedostaa.

Nyt takanani on reilut tuhat kilometriä. Turun seudulla pyörääni ulkoilutan. Ja myönnän ajamisen olevan selvästi vakaampaa kuin vaikkapa 800 kilometriä sitten. Esimerkiksi huomasin jo ihan kadenssin pitäminen matalampana kovilla nopeuksilla vakauttaneen ajoa kun vinhasti pyörivien jalkojen vatkaava liike väheni. Ehkäpä osa ongelmasta siis poistuu tässä eri tuulilla ja maastoissa ja tekniikoilla ajaessani ajan kanssa.

Hyvä kuitenkin tiedostaa katteiden potentiaalinen vaikutus. Taidan tämän ajokauden ajella vielä tällä kokoonpanolla opetellen ajoa ja katsoa sitten ensi vuodeksi mahdollisia päivityksiä.

[PW]

Jos jalkojen "vatkaaminen" heiluttaa kinneriä, kannattaa liittyä lyhytkampiuskovaisten lahkoon

[jori]

Jos jalkojen "vatkaaminen" heiluttaa kinneriä, kannattaa liittyä lyhytkampiuskovaisten lahkoon

Tuo vatkaaminen johtuu meille pyöräilijöille kehittyneistä valtavista reisilihaksista, jotka kolmenkymmenen kilon kappalepainollaan tuottavat pyörälle rotaatioherätteen. Kadenssin pienentäminen toki parantaa tilannetta, mutta niin tekee myös reisien edestakaisen liikematkan pienentäminen.

Reisimassojen liikelaajuuden pienentäminen on mahdollista, helppoa ja mukavaa tehdä poljinkapia lyhentämällä. Lyhentämällä kampia vaikkapa vain 20 mm pienenee reisimassojen liike kaksinkertaisesti, eli 40 mm verran, tai 50 mm lyhyemmillä kammilla 100 mm.

Lyhyemmillä kammilla polkiessa polvet pysyvät koko kampikierroksen suorempana, joten vaikka teoreettisesti polkemismomentti pieneneekin kammen lyhenemisen suhteessa, ei se käytännössä pienene läheskään niin paljon, koska jalkojen momentintuottokyky suoremmilla polvilla on suurempi.

Vertaa rappusten nousuun yksi, tai kaksi porrasta kerralla. Rappuset ovat summittain tavanomaisen kammen (170 mm) korkuisia. Toisaalta toinen kampi (tai porras) on kampikeskiöstä alas päin ja toinen ylös päin, joten tavallisilla kammilla polkeminen vastaa rappusten nousua kaksi porrasta kerralla. Kaksi porrasta kerralla nousua koko päivän verrattuna siihen, että nouset yhden portaan kerrallaan. Ainakin minä tiedän, kumman valitsisin.

Kampien lyhentämiseen ei tarvitse ryhtyä pitkä päätyyn ja perään tekniikalla, vaan kampipituuksia on saatavana monia. Pitkän linjan lyhytkampiuskovaiset ovat saavuttaneet jopa 75 mm lyhennysmääriä kampea kohti, eli 150 mm reisilihasliikelaajuuden pienenemisiä. Itse käytän nykyisin päivittäin 102 mm kampia.