Keskiöratkaisut

[jori]

Paras syy brittikierteen käyttöön on se, että se ei löysty ajossa. Italialaisella ja ranskalaisella kierteellä varustetuissa keskiöissä on jonkin verran löystymisongelmia.

Ensin vähän ihmetytti tämä, mutta löytyihän sille selvä syy. Italialaisissa on myös ketjun puolella oikeakätinen kierre, joten se löystyy polkiessa. Tässä asian selvittämiseksi taulukoituna kampikeskiöstandardeja. Huvittava tuo Brittistandardin mitta 1,37", joka selvästi on millimitta, joka on ilmaistu tuumamitoilla. 1,37 tuumaa on 34,8 mm, eli nimellismitaltaan sama, kuin M35 kierre.

[jarkko]

Ensin vähän ihmetytti tämä, mutta löytyihän sille selvä syy. Italialaisissa on myös ketjun puolella oikeakätinen kierre, joten se löystyy polkiessa.

Juuri näin. Olen kerran nähnyt, kun yhdeltä raskaamman puoleiselta (fillarimekaanikkona pätevältä ja kokeneelta) sälliltä aukesi italokeskiö niin, että kuppi pyörähti kampeen kiinni. Matka loppui sillä kertaa siihen. Kyseinen keskiö taisi olla Michen valmistama.

[mhelander]

Sitten on vielä mielenkiintoinen uusi keskiö: Thun X-CELL

Tässä neliöakselisessa (JIS eli simpan kanssa yhteensopiva, ei niin hyvin Campyn :-/) on köyhemmässä mallissa kandenssisensorit sisäänrakennettuna ja paremmassa väännön mittaus. Ei tarvi kuin jonkun Arduino-projektin joka laskis polkijan tehon, vielä kun sais ANT+ protokollalla tehon ja kadenssin yhteensopivalle päätelaitteelle kuten Edge 500...

Täällä lisää lontooksi keskustelua keskiöstä.

[jori]

... ja paremmassa väännön mittaus.

Selvisikö jollekin, miten se väännön mittaa. Keskiön sisältä voi mitata vain vasemman jalan väännön tai ketjun aiheuttaman taipuman akselissa ja sitä kautta ketjuvoiman ja verrata sitä vasemman jalan aiheuttamaan taipumaan ja korjata signaalia tällä suhteella. Tuo on erittäin riippuvainen polkemistekniikasta. Minä en keksi, miten vääntömomentti tai teho mitattaisiin keskiön sisään sijoitetulla anturilla. Oikea jalkahan pyörittää suoraan ketjupyörää. Pelkään, että on mainosmiesten puheita vääntömomentin mittaaminen. Toki sieltä joku arvo tulee, mutta miten se riippuu polkemisvoimista ja tehoista taitaa olla enempi arpapeliä.

[Höregrö]

Onko jotain syytä miksei Shimanon Hollowtech laakerikuppejakin (kierteiset) voisi sujauttaa sopivan kokoiseen kierteettömään putkenpätkään? Laakerithan kiristetään sivuttais-suunnassa kammilla joten kupit pysyisivät paikallaan ilman kierteitäkin. Onko kupeilla ja putkella liian vähän yhteistä pinta-alaa kosketuksessa kierteiden takia? Tein havainnollistavan kuvan:

[jori]

Jos noin asennat, valssaavat kierteet itsensä putken sisäpinnalle ja putken ja kierteiden sovitteet muuttuvat kierteen harjakorkeuden verran väljiksi. Toinen seikka, joka puolustaa kierteiden käyttöä, on laakereiden sijainti tukiputken päiden ulkopuolella. Väljyys aiheuttaisi kuormitettaessa laakereille kulmavirheen ja nopean kulumisen. Siksi kierteet.

[mhelander]

Selvisikö jollekin, miten se väännön mittaa. Keskiön sisältä voi mitata vain vasemman jalan väännön tai ketjun aiheuttaman taipuman akselissa ja sitä kautta ketjuvoiman ja verrata sitä vasemman jalan aiheuttamaan taipumaan ja korjata signaalia tällä suhteella. Tuo on erittäin riippuvainen polkemistekniikasta. Minä en keksi, miten vääntömomentti tai teho mitattaisiin keskiön sisään sijoitetulla anturilla. Oikea jalkahan pyörittää suoraan ketjupyörää. Pelkään, että on mainosmiesten puheita vääntömomentin mittaaminen. Toki sieltä joku arvo tulee, mutta miten se riippuu polkemisvoimista ja tehoista taitaa olla enempi arpapeliä.

Nyt on tullut useammalta valmistajalta tehomittareita joissa mitataan keskiöstä vääntö. Kahden tyyppisiä, toisessa mitataan venymää ketjurattaiden sormien ja kammen välistä, toisessa joko keskiöakselin tai vasemman kammen venymiä.

Jälkimmäiset mittaavat suoraan siis vain vasemman jalan vääntöä ja laskennallisesti tuottavat siitä tehon. Näissä on myös yleensä kiihtyvyysanturi tarkkuutta parantamassa ja samalla sillä saa kadenssin

Interbike-tapahtumassa esiteltiin useita jälkimmäisen tavan edustajia. Hinnat alkaen 700 $ joka on siis alle kolmannes tähän asti ainoasta keskiöstä mittaavasta systeemistä (Quark) ja hinta pärjää vielä PowerTap takapyörästä mittaaville.

Tuosta keskiösarjasta joka mittaa kadenssin ja väännön on tulossa 2.0 versio jossa joku langaton liityntä datan saamiseksi. Kamppeen vaan pitäisi olla aika halpa kun on noinkin työläs asennettava ja jos joutuu siirtämään pyörien välillä. Jos olisi ANT+ niin ehkä lowraceriin, siinähän on Campyn kammet ISO-neliöakselille, melkein sopii JIS-keskiöön...

Etenkin kammesta mittaava olisi erityisen kätevä: mulla on kolme nojakkia joista kahdessa on SRAM:n GXP-keskiöt saman mittaisilla kammilla. Hankkimalla SRAM-yhteensopivan kammesta mittaavan niin helpolla saisi tehon mittauksen siirrettyä pyörästä toiseen. Tiedot näyttää ja rekisteröi Garmin Edge 500 ja siirtotapa on ANT+.

[Höregrö]

Jos noin asennat, valssaavat kierteet itsensä putken sisäpinnalle ja putken ja kierteiden sovitteet muuttuvat kierteen harjakorkeuden verran väljiksi. Toinen seikka, joka puolustaa kierteiden käyttöä, on laakereiden sijainti tukiputken päiden ulkopuolella. Väljyys aiheuttaisi kuormitettaessa laakereille kulmavirheen ja nopean kulumisen. Siksi kierteet.

Joo, näinhän se on.

[jori]

Selvisikö jollekin, miten se väännön mittaa. Keskiön sisältä voi mitata vain vasemman jalan väännön tai ketjun aiheuttaman taipuman akselissa ja sitä kautta ketjuvoiman ja verrata sitä vasemman jalan aiheuttamaan taipumaan ja korjata signaalia tällä suhteella. Tuo on erittäin riippuvainen polkemistekniikasta. Minä en keksi, miten vääntömomentti tai teho mitattaisiin keskiön sisään sijoitetulla anturilla. Oikea jalkahan pyörittää suoraan ketjupyörää. Pelkään, että on mainosmiesten puheita vääntömomentin mittaaminen. Toki sieltä joku arvo tulee, mutta miten se riippuu polkemisvoimista ja tehoista taitaa olla enempi arpapeliä.

Nyt on tullut useammalta valmistajalta tehomittareita joissa mitataan keskiöstä vääntö. Kahden tyyppisiä, toisessa mitataan venymää ketjurattaiden sormien ja kammen välistä, toisessa joko keskiöakselin tai vasemman kammen venymiä.

Jälkimmäiset mittaavat suoraan siis vain vasemman jalan vääntöä ja laskennallisesti tuottavat siitä tehon. Näissä on myös yleensä kiihtyvyysanturi tarkkuutta parantamassa ja samalla sillä saa kadenssin

Kampilaakerilla ei siis voi mitata muita, kuin vasemman jalan aiheuttamaa vääntöä, joten tehon mittaaminen on vähintään puoleksi arvaamista, kuten edellisessä viestissäni epäilin. Milläpä se kiihtyvyysanturi tai nopeudenmuutokset, kuten tuossa näyttäisi olevan, mittaisi kunnollisen pyörittämisen voimasuhteita. Osa tehosta vasemman jalan polkaisun aikanahan tulee oikean jalan liikkeestä klossin kautta.

[Syväri]

Menee jo ohi aiheen, mutta jokos ne garminin tehoa mittaavat pedaalit on jostain saatavilla? Olis kätevät mutta arvaan että hintaa saavat niillekin 500+e

[mhelander]

Menee jo ohi aiheen, mutta jokos ne garminin tehoa mittaavat pedaalit on jostain saatavilla? Olis kätevät mutta arvaan että hintaa saavat niillekin 500+e

Eipä taida olla saatavilla. Ja hintaluokka on 1500-2000 €... siksi nämä keskiöpohjaiset kiinnostaa, hinta ei ole täysi katastrofi.

[jori]

Ei ole varsinaisesti keskiöasiaa, mutta minusta mittausideana ketjun värähtelyn mittaaminen on teknisesti hieno menenetelmä. Siinä induktiivisella anturilla mitataan ketjun kireän puolen kireyttä ikään kuin sähkökitaran kielen sävelkorkeutta. Ketju värähtelee sitä suuremmalla taajuudella, mitä kireämpänä ketju polkemalla pidetään. Samalla anturilla voidaan mitata myös ketjun nopeus ketjulenkkien nopeudesta eli ohikulkutaajuudesta. Teho on siis ketjun voima kertaa sen nopeus -aina. Ainoat tarvittavat osat ovat kitaramikki ja se arduino ja vähän softaa.

[optimistx]

Ei ole varsinaisesti keskiöasiaa, mutta minusta mittausideana ketjun värähtelyn mittaaminen on teknisesti hieno menenetelmä. Siinä induktiivisella anturilla mitataan ketjun kireän puolen kireyttä ikään kuin sähkökitaran kielen sävelkorkeutta. Ketju värähtelee sitä suuremmalla taajuudella, mitä kireämpänä ketju polkemalla pidetään. Samalla anturilla voidaan mitata myös ketjun nopeus ketjulenkkien nopeudesta eli ohikulkutaajuudesta. Teho on siis ketjun voima kertaa sen nopeus -aina. Ainoat tarvittavat osat ovat kitaramikki ja se arduino ja vähän softaa.

Piirros? Voisin kokeilla, jos ensin ymmärrän täysin

[Nebulus]

Ei ole varsinaisesti keskiöasiaa, mutta minusta mittausideana ketjun värähtelyn mittaaminen on teknisesti hieno menenetelmä. Siinä induktiivisella anturilla mitataan ketjun kireän puolen kireyttä ikään kuin sähkökitaran kielen sävelkorkeutta. Ketju värähtelee sitä suuremmalla taajuudella, mitä kireämpänä ketju polkemalla pidetään. Samalla anturilla voidaan mitata myös ketjun nopeus ketjulenkkien nopeudesta eli ohikulkutaajuudesta. Teho on siis ketjun voima kertaa sen nopeus -aina. Ainoat tarvittavat osat ovat kitaramikki ja se arduino ja vähän softaa.

Eikös Polarilla ollut aikoinaan juurikin tällainen tehonmittaus? Muistelisin, että heillä sensori tuli ketjun alla olevaan runkoputkeen.

Mää kun töissäni puuhailen erilaisten painettavien funktionaalisten materiaalien kanssa, niin sellainen aivoitus on pyörinyt takaraivossa, että pitäisi tehdä tehoa mittaava "sukka". Siis semmoinen kengän sisään laitettava, jalan ympäröivä paineanturiverkosto, joka mittaisi sekä eteen-taakse suunnassa syntyviä voimia että ylös-alas -suuntaisia voimia. Voima-anturit voisi tehdä painamalla pietsosähköisestä musteesta, jota yritän tässä kehitellä. Pitäisi vain jotenkin määritellä, että mihinkä osiin kenkää kohdistuu painetta, kun jalka liikkuu juostessa tai pyöräillessä kengän sisällä ja sijoitella sitten anturit niille kohtaa. Painamalla tuollaisen anturisukan tekeminen olisi aika halpaa, jos aivoina oleva elektroniikka olisi ihan oma (suojassa oleva) yksikkönsä.

[mhelander]

Mää kun töissäni puuhailen erilaisten painettavien funktionaalisten materiaalien kanssa, niin sellainen aivoitus on pyörinyt takaraivossa, että pitäisi tehdä tehoa mittaava "sukka". Siis semmoinen kengän sisään laitettava, jalan ympäröivä paineanturiverkosto, joka mittaisi sekä eteen-taakse suunnassa syntyviä voimia että ylös-alas -suuntaisia voimia. Voima-anturit voisi tehdä painamalla pietsosähköisestä musteesta, jota yritän tässä kehitellä. Pitäisi vain jotenkin määritellä, että mihinkä osiin kenkää kohdistuu painetta, kun jalka liikkuu juostessa tai pyöräillessä kengän sisällä ja sijoitella sitten anturit niille kohtaa. Painamalla tuollaisen anturisukan tekeminen olisi aika halpaa, jos aivoina oleva elektroniikka olisi ihan oma (suojassa oleva) yksikkönsä.

Noh, painetta pitäisi mitata päkiän alta, jalkapöydän päältä ja kantapäästä (sekä alta että "takaa"). Näillä ja sopivalla signaalin prosessoinnilla sekä kiihtyvyys/asentoanturilla (mittaavan elektroniikan yhteydessä) saisi sitten kaikki voimavektorit koko pyörityskierrokselta.