Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
Juu tuo oli vaan toteamus meikäläiseltä. Hyvä että jaoit taivutteluhavainnot, niistä voi tosiaan olla hyötyä muillekin. "Liian hienot" ja lujat materiaalivalinnat voi tuoda mukanaan yllättäviä haasteita rakentamiseen. Pykälää arkisemmilla aineilla hommat etenee helpommin.
Vanhin lapsenlapsi ylsi jo polkemaan, kun penkkiä liikautti eteenpäin. Kysyin, että onnistuisko kakspyöräisellä nojapyörällä ajaminen? Vastaus oli itsevarma:"No hei mietippä. Tietenkin onnistuu!"
Pastorilta odotan kehuja kuvasta. Alkuperäisestä tuli pimeän harmaa, mutta histogrammitin sen vaaleammaksi. 
Bravo. Hyvää työtä.
Kameran valotusmittari luulee aina kohteen olevan harmaa, jos aihe ei ole - tulee kuvasta sellainen. Valkoista maisemaa pitää jälkikäteen vaalentaa, kuten tässä on erinomaisella tavalla tehty - tai korjata valotus vaaleammaksi jo kuvatessa.
Mulla ois itse tehty lasten SWB nojakki jouten. Tästä perheestä ei sille enää sopivaa kuskia löydy ja ei metalli lavallekkaan raaski nakata kun ihan ajokuntoisena vuosia sitten jäi pyörävarastoon lojumaan. Pyörävarastoon pitäs kuitenkin saada tilaa...
Tommonen se oli vasta valmistuneena
Duoda duoda. Eikös tämä olisi se oikea tapa. Jos luottaa fotosopin voimaan, kuva alivalottuu ja tummista kohdista on vaarassa menettää informaatiota, jota fotosoppimuokkaus ei tuo takaisin 
Toisaalta tälläisessä foorumikäytössä kummallakin tavalla saa kelvollisen lopputuloksen eli teoreettisella paremmuudella ei ole väliä.
jviirret kirjoitti: ↑26 Tammi 2021, 11:49Mulla ois itse tehty lasten SWB nojakki jouten. Tästä perheestä ei sille enää sopivaa kuskia löydy ja ei metalli lavallekkaan raaski nakata kun ihan ajokuntoisena vuosia sitten jäi pyörävarastoon lojumaan. Pyörävarastoon pitäs kuitenkin saada tilaa...
lasten08.jpg
Tommonen se oli vasta valmistuneena
Mää jo varailin tätä 5 vuotta sitten
Pitää näyttää mahdolliselle kuskille kuva, että kelpaako tämä?
Jatketaan sitten vaikka whatsupissa.
jooseha kirjoitti: ↑26 Tammi 2021, 11:55Duoda duoda. Eikös tämä olisi se oikea tapa. Jos luottaa fotosopin voimaan, kuva alivalottuu ja tummista kohdista on vaarassa menettää informaatiota, jota fotosoppimuokkaus ei tuo takaisin
Toisaalta tälläisessä foorumikäytössä kummallakin tavalla saa kelvollisen lopputuloksen eli teoreettisella paremmuudella ei ole väliä.
Toki. Nykykameroiden dynamiikka kestää tosin hyvin tommoisen +2 aukon säädön - se on kätevää esim. tuolleen kuten esimerkkikuva näyttää = muuttaa EV arvoa plussan suuntaan.
Vaihdoin suoran tangon tähän(kin).
Nyt huono käsi pysyy jollain lailla tangossa ja toivottavasti treenaantuu edes hieman. Pianistia minusta tuskin tulee, mutta edes pieni edistys ois kiva.
Nyt on kaikissa kulkupeleissä suora tanko ja rullaluistimen rengas liukumisen estona huonolle kädelle.
Sitten kun kokemusta kertyy, ylä- ja alaohjausten vertailu kiinnostaa. Itse kuulun koulukuntaan jonka mielestä yläohjaus toimii paremmin kaksipyöräisissä kuin trikeissä.
jviirret kirjoitti: ↑26 Tammi 2021, 11:49Mulla ois itse tehty lasten SWB nojakki jouten. Tästä perheestä ei sille enää sopivaa kuskia löydy ja ei metalli lavallekkaan raaski nakata kun ihan ajokuntoisena vuosia sitten jäi pyörävarastoon lojumaan. Pyörävarastoon pitäs kuitenkin saada tilaa...
lasten08.jpg
Tommonen se oli vasta valmistuneena
Kuski kävi kerran kokeileen tätä pyörää, heti kun pyörä saapui ja ei tykännyt kun (165mm) kammet osuivat eturenkaaseen. Vaihdoin 130mm kammet, mutta fiilis oli jo pilalla.
En kuitenkaan tyrkyttänyt uutta koeajoa.
Nyt useiden viikkojen kuluttua halusi itse kokeilla ja tykkäsi kovasti. Nyt monena päivänä tullut mummolaan ajelemaan nojapyörällä. 
Hienoa, uusi nojapyöräilysukupolvi nousee, kun saa alusta asti ajella lyhyemmillä kammilla.
Sinähän tiedät paikan, mistä saa niitä 102 mm kampia.
Ok. Ehkä sitten, kun kuski alkaa haluta avoimempaa sylikulmaa ja matalampaa ajoasentoa, kun vauhti alkaa kiinnostaa. Silloin pitää myös ohjausta muuttaa. 
No nyt on kallistuva akseli paikoillaan ja koeajettu. Pelotti liikkeellelähtö aivan perhanasti, (että jos pyörä lähtee kaatumaan oikealle niin ehdinkö saada huonon jalan maahan, ennen kuin poski ottaa maahan) mutta onnistui kuitenkin. Kallistuvasta flevotrikestä tuttu tekniikka, että pitää polkaista lähtöpolkaisu täysiä ja sitten katsotaan kaatuuko vai pysyykö pystyssä. Olihan hieno tunne ajaa kallistuvalla nojapyörällä, vaikka pelottaa joka hetki aivan hirveästi. Pitää treenailla pikkuannoksilla, jospa se jännitys siitä vähitellen hälvenisi. Huonoa kättä en vielä uskaltanut tankoon laittaa.
Kanttareen ylitys sujui teliakselilla todella sievästi!