Nojapyöräfoorumi

Ohjauksen nivelpisteiden mitoittamiseen olen käyttänyt Excel- taulukoita:
http://www.eland.org.uk/steering.html
Toki vain 2D, mutta noilla pääsee oikealle hehtaarille.

Vilijami kirjoitti: ↑08 Loka 2022, 15:52

Kokeileppa leventää ja/tai lyhentää/pidentää tuota raidetankojen nivelöintiosaa. Miten vaikuttaa?
Entä nivelpiste runkoon? Liikuta eteen ja taakse. Miten vaikuttaa?

Casterilla ei säädetä Ackermania.

Kokeilin jo siihen varmaan kymmeniä eri yhdistelmiä muuttamalla kaikkia mittoja. Casteria kokeilin muuttaa, koska kai silläkin oma pieni vaikutuksensa voi olla. Tämä geometria menee monimutkaiseksi... Autoissa on yleensä vähemmän kuin 15°?

jori kirjoitti: ↑08 Loka 2022, 16:48

Ohjausvarsien sijainti taka-akselin keskipisteen ja ohjausnivelen linjalla toimii, milloin raidetanko on kaiken aikaa saman mittainen. Sinulla tuo keskivipu kääntyessään vetää nivelpistettä sivulle ja lisäksi raidetangon puolen nivelet kääntyvät sivusuunnassa toisiaan kohti. Keskelle raidetankoa tulee siis Z-muoto. Z-muoto on tietenkin lyhyempi kuin samoista palikoista peräkkäin ladottu I-muoto. Siksi tuo mekanismi ei ole kääntöharitus-, vaan kääntöaurausmekanismi.

Etupuolisille ohjausvarsille tuon kääntöharituksen saa onnistumaan, kun kiinnittää raidetangon puolikkaat kolmiopalaan limittäin ylipuolille.

Loogista, mutta ilman jousitusta toimii yksi suora raidetanko, jonka pituus säilyy samana. Ohjaus alkaa harittamaan kääntäessä. Olin varma, että vaikka tässä raidetankojen kokonaisuus lyhenee hieman, olkavarsien kulma saisi silti harituksen aikaan. Ymmärsin kyllä tuon kuvan idean. Pitää vaihtaa siihen mekanismiin.

Entäs töyssyjen vaikutus ohjaukseen (eng. bump steer)? Pitkä raidetanko ei käänny samassa suhteessa tukivarsien kanssa, ja tässä tapauksessa töyssy ohjaa rengasta ulospäin.

jori kirjoitti: ↑08 Loka 2022, 16:48

Kuten kuvasta näkyy, tässä jouduttiin kokeilemaan useampaa reikäparia, jotta oikea kääntöharituksen määrä löytyi.

Mistä tietää, että haritusta on oikea määrä?

Siitä että ajoneuvon napojen jatkeet risteävät - likimain- samassa pisteessä kaikilla kääntökulmilla. Toki suoraan ajetaessa risteys hupsahtaa äärettömyyteen. Mut.. Äärettömän tarkkaa touha on ajaa äärettömän suoraankin.

Härski kirjoitti: ↑08 Loka 2022, 20:02

Siitä että ajoneuvon napojen jatkeet risteävät - likimain- samassa pisteessä kaikilla kääntökulmilla. Toki suoraan ajetaessa risteys hupsahtaa äärettömyyteen. Mut.. Äärettömän tarkkaa touha on ajaa äärettömän suoraankin.

Mutta miten tiedät tämän valmiista ajoneuvosta? Miten se mitataan? Kääntöharitus on pielessä, jos renkaat kuluvat äkkiä, mutta ei kai se voi olla mittari. Se ei edes kerro, kumpaan suuntaan ollaan pielessä.

Eipä ole monipyöräisiä tullut rakenneltua, niin lonkalta ei irtoa helpoin/ paras tapa mittaamiseen. Mut takuulla kaveri joka rakentaa toimivan jousitetun triken, hetken tuumittuaan hoksaa itselleen sopivan tavan mittaamiseen.

Silmämääräinen tarkkuus varmasrinkin riittänee.. Laitat vaikka takanavan osoittamaan johonkin tolppaan sopivalla etäisyydellä ja tarkistat osoittaako molemmat etunavat samaa tolppaa kohti.

Mikäli ei luota silmiinsä, aina voi kehittää tarkempia menetelmiä.

Olen -kahden pyörän rakennuskokemuksella- pitänyt helpompana tapana kokeilla kuin laskea.
Kaartoharitus on helpompi, jos ohjausvarret tulevat kääntöakselin takapuolelle.
Oikean kaartoharituksen tuntee pihassa pukkailemalla tosi helposti.
Tässä kuva kaartoharityksen säätölevystä.

Ja eiks siinä jorin vetämässä opinnäytetrikessä pirroitettu käätövarteen nivelien paikat.

Härski kirjoitti: ↑08 Loka 2022, 21:31

Ja eiks siinä jorin vetämässä opinnäytetrikessä pirroitettu käätövarteen nivelien paikat.

Joo, "Kaksiraiteinen kolmipyörä oppilastyönä" ketjusta löytyy mittaustapa kääntöharituksen mittaamiseen.

https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... 491#p65491
Tuossa on jotain puhetta mittaustavasta, joka perustui siihen, että etupyörien akselit pantiin osoittamaan samaan pisteeseen taka-akselin linjalla lukittiin tuohon ja piirrettiin raidetangon puolikkaan päällä kaari kääntövipuun. (Toinen puolisko on tietysti kiinni reiässään)
Sitten käännettiin etupyörät osoittamaan toiseen suuntaan ja säädettiin taas akselien linjat yhteen pisteeseen ja piirrettiin toinen kaari.
Kaarien leikkauspisteen tulisi siis reikä raidetangon nivelen pultille.
Jos tuo on alun perin päin helvettiä, joutuu toisen raidetangon päälle tekemään saman ja hieman iteroimaan, jotta tulevat symmetrisesti vivun keskilinjan molemmin puolin, mutta tuolla periaatteella reikien paikat löytyvät. (Toivottavasti tuosta sai jotain selvää. )

Tuo edellinen mittausmenetelmä toimii hyvin, vaikka ohjauskulmat ovat vinot ja kyse siis kolmiulotteisesta geometriasta.

Jos haluat täysin joustoista riippumattoman raidetankorakenteen, joudut määrittelemään raidetankojen sisäpäät jousituksen kanssa saman mittaisiksi ja -suuntaisiksi, jolloin kääntöharitussäätö pitää tehdä ohjausvipujen kulmilla ohjuumurkulan päässä.

Huoli pois, ei tuo kuitenkaan mitään tarkkaa hommaa ole. Et sinä kuitenkaan kaarretta aja niin paljon, että sillä kovin suurta merkitystä olisi. Kunhan kääntöharitus on sinne päin. Suoraan ajaessa pitää auraus/haritus kuitenkin olla aika tarkasti nolla, jotta pyörä rullaa hyvin, eikä renkaat kulu.

Alkoi kiehtomaan Kupla-ketjussa näkemäni jousitus:
viewtopic.php?p=145920#p145920

Tuo olisi täysin huoltovapaa, toisin kuin ilmajouset. Huoltovapaus olisi muutenkin tavoitteena.

Yritin laskea, minkä kokoisista putkista jousituselementit pitäisi rakentaa, mutta se meni monimutkaiseksi. Pitää vain rakentaa yksi palikka ja kokeilla käytännössä. Onneksi pituutta säätämällä saa haettua portaattomasti oikean koon.

Vain yksi ongelma: mistä ihmeestä saa tuollaista kumitankoa/millä hakusanalla sitä voi etsiä? Joku pressun tikaskuminauha voisi toimia, mutta nyt etsitään vähän paksumpaa, esim. 20mm.

Tuleeko tuollaisesta vääntösauvarakenteesta painava?
Samalla kumijousiajatuksella homma on helposti toteutettavissa rautakaupasta saatavilla tarvikkeilla.

Polkumies kirjoitti: ↑02 Joulu 2022, 01:18

...

Kaikkea kumista ja muovista. Etra. Kieltämättä tuollainen jousitusrakenne houkuttelisi nelipyöräistämiseen.

https://www.etra.fi/fi/tekniset-kumit-j ... uhat-e5207

Kävin hypistelemässä Etran kuminauhoja, ja olivat tosi kovaa kumia. Ei jousta ollenkaan kuminauhan tapaan. Epäilen sen toimivan jousituksena. Entäs nestemäisen lateksin valaminen neliöpalkkien väliin? Heikkeneekö jousituksen ominaisuudet, jos tila on täynnä kumia pyörötankojen sijaan?

Tällä videolla annetaan kuva, että täyskuminen olisi parempi:
https://youtube.com/watch?v=sEwBhVyP4Io

Eli tällainen rakenne, mutta sisempikin palkki olisi varmaan neliötä.

Polkumies kirjoitti: ↑25 Tammi 2023, 17:45

...Tällä videolla annetaan kuva, että täyskuminen olisi parempi:
https://youtube.com/watch?v=sEwBhVyP4Io
...

Kehu pelisi . Normaali myyntivideo, jossa oma tuote kehutaan maasta taivaaseen.
Katselijan arvattavaksi jää sitten, mitkä väitteistä on totta.

Mutta joo, yksinkertainen rakenne, tekee sen sitten kummalla tavalla (kumiosan/-osien muotoilulla) vaan.

Itse aattelin laittaa 1CV Vanin etuakselille kaksi sisäkkäistä neliöputkea, joiden väliin polyuretaanivalu.
PU siksi kun sitä nyt sattuu itsellä olemaan, ellei sitten ole jo kuivunut pulloihin...
Tai valu tod.näk. ensin erikseen muottiin, ja asennus vasta sen jälkeen putkien väliin, koska en tiedä etukäteen kuinka pitkät PU-"holkit" tarvitaan putkien päihin, jotta jäykkyydestä tulee sopiva.

Mutta tuo mun tapaus on vähän toisenlainen, kun putket pitkittäin ajokin keskellä ja etuakseli yhtenäinen (perinteinen traktorin etuakseli).
Ei siis pyöräkohtainen erillisjousitus kuten esimerkissä.