Polkumies kirjoitti: 16 Loka 2023, 13:48Kuinkahan paljon kiekot joustavat tiukassa mutkassa? Paljonko vanne voi liikkua suhteessa napaan?
Joustoa on, mutta ei sen pitäisi olla kovinkaan paljoa pienessä kiekossa ja rakentaessa kun poistat jännityksiä pinnoista sulle selviää se määrä tarkemmin.
- Richard "Riku" Griffin
Savenmaa Alku (2010 - 2011) Azub Bufo (2011 - 2014) MetaPhrastic.28 (2012 ->) MetaPhat (2013 - 2017) Nopia (2017 - 2019) Specbike Extrim (2017 -> & 2019 ->) Pony4 Bike (2022 ->)
Tarvitseeko kaksi ohjaavaa etupyörää yhtä paljon jättöä kuin yksi? Kun tässä myös painovoima keskittää ohjausta olka-akselin sivukallistuman ansiosta.
Keskittääkö olka-akselin sivukallistuma ollenkaan, jos olkapoikkeama on negatiivinen?
Minun 3D hahmottamiskyvylläni se toimii kuten normaali jättö, eli rengas pyrkii lopsahtamaan linkkuun.
Hyvä kysymys. Positiivisella olkapoikkeamalla sisäkurvin rengas painuu alas ja ulompi nousee ylös? Onko geometria yleensä sellainen (ainakin autoissa) että kokonaisuudessaan painopiste nousee? Mutta entä negatiivisella olkapoikkeamalla...
Tähän asti tällä kertaa:
Asia selviää tästä kuvasta. Tilanne on sama, kuin kahdella eturenkaalla oleva ajoneuvo (edestä päin) negatiivisella olkapoikkeamalla. Runko laskee kun ohjauksia käännetään.
Täytyy ajatella kolmi- eikä kaksiulotteiseti.
Jos ajattelee vain olkapoikkeamaa jättäen samalla jätön vaikutuksen keskittävyyteen on hommassa mukana vasta puoli totuutta.
Pointti lienee siinä että löhteekö maakosketuspiste avaruudessa nousemaan vai laskemaan kun rengasta käännetään
Ainaiin.. Sitten kun niitä käöntyviä renkaita on vielä kaksi kpl.. Niin toinenhan laskee ja toinen nousee..
Eli keskittänyys lienee voimien summa.. Eli kumpaan zuuntaan liike nousee jyrkemmin..
Tämä siis oli ihan lennosta vedettyä hajatelmaa sen tarkemmin asiaa tutkimatta.
Menee pää pyörälle tätä miettiessä. Se on mielestäni aika selvä, että positiivisella olkapoikkeamalla, positiivisella jätöllä ja olka-akselin "normaalilla" kallistumalla (alas, eteen ja ulos) rengas laskee sisäkaarteen puolella ja nousee ulkokaarteen puolella. Kunhan olka-akseli ei ole tosi kaukana pyöränakselilta.
Renkaan vihreä maakosketuspiste kiertää keltaista rataa sinisen ohjausakselin ympäri. Negatiivisen olkapoikkeaman tapauksessa näyttäisi, että suoraan ajaessa rengas on melkein alimmassa asennossaan ja molempiin suuntiin kääntäessä rengas nousee, eli ajoneuvon painopiste laskee, ja painovoima ei siis keskitä ohjausta, mikä kuullostaa huonolta...
Pitäisi kai tutkia tätä CADissa...
Ei keskitä negatiivisella olkapoikkeamalla balloonirengas. Vyörengas keskittää hieman leveytensä takia, kun Caster-ja Camberkulmien takia rengas kallistuu hieman kääntyessään. Miksi ohjauksen pitäisi keskittää? Eihän kaksipyöräisenkään ohjaus keskitä, vaan päinvastoin, lopsahtaa paikoillaan vinoon.
Ihan sama se on kahdella ohjaavalla pyörällä. Ei se keskitä, jos olkapoikkeama on suuri, mutta entäs sitten. Vauhdissa se kuitenkin ohjaa liikkeen suuntaan, eli keskittää. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
No palatakseni siihen, että kuinka paljon jättöä tarvitaan... saman verran kuin kaksipyöräisessä siis?
Hienosti hahmotettu ohjausavaruus.. Ja vielä hienompi kuva! Pakko minunkin kehua näitä sun kuvia vuorostani.
Silleenhän se elävässä elämässä tosiaan on että dynaamiset voimat täytyy vielä huomioida, niinkuin jori totesi. Eli ohjaus keskittää riittävällä kaarrekiihtyvyydellä, kunhan on riittävän etupainoinen ohjausjörjestelmä. Sun kaltainen näppärä kaveri äkkiä laskee sopivan alimman rajanopeuden jolloin ohaus alkaa keskittämään! 
Monipyörässähän täytyy huomioida kaskipakoisvoimien vaikutus erisuuruisiin voimiin samalla aksellilla olevien pyörien kesken.. Ja ties mitä vielä.
Siis juu.. Asiaan.. Mä ainakin itte.. Paremman ymmärryksen puutteessa tekisin saman jätön kuin normifillariin, jolla estää ns ostoskärrynpyöräefektin. Juu nou.
Polkumies kirjoitti: 17 Loka 2023, 22:56No palatakseni siihen, että kuinka paljon jättöä tarvitaan... saman verran kuin kaksipyöräisessä siis?
Se on ihan hyvä lähtökohta. Ajokelpoinen tulee kyllä.
Nuille kulmille ja mitoile kun ei ole mitään absoluuttista totuutta. Ajonopeus ja ajajan mieltymykset vaikuttavat, minkälaisen tuntuman haluaa.
Vilijami kirjoitti: 18 Loka 2023, 08:37Polkumies kirjoitti: 17 Loka 2023, 22:56No palatakseni siihen, että kuinka paljon jättöä tarvitaan... saman verran kuin kaksipyöräisessä siis?
Se on ihan hyvä lähtökohta. Ajokelpoinen tulee kyllä.
Nuille kulmille ja mitoile kun ei ole mitään absoluuttista totuutta. Ajonopeus ja ajajan mieltymykset vaikuttavat, minkälaisen tuntuman haluaa.
Joo noin, mutta pystyssä kulkevalle ajoneuvolle mieluummin enemmän kuin vähemmän. Jos sinulla on tuossa tuo 20 asteen sivukallistuma, pitää Casterkulmakin olla summittain saman verran, jottei ulompi pyörä isoilla kääntökulmilla känny alle ja kuormita pinnoja liikaa.
Nyt kun Casterkulma on tuon 20 astetta, tai kuten polkupyörässä mitataan, 70 astetta, tulisi ilman offsettia jätöstä pienillä kiekoilla 88 mm. Minä siis laittaisin tässä tapauksessa offsetin nollille, tai jopa negatiiviseksi, jotta jättöä tulisi riittävästi. 11 mm negatiivista jättöä tuottaisi 100 jätön, minkä minä tuohon kyhäisin.
Tällä kuikuilin noita offset-jättö-kulma yhdistelmiä. http://www.yojimg.net/bike/web_tools/trailcalc.php
Mutta, kuten Vilijami sanoi; toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja joku vielä veljenpojastakin.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Olkavarsissa on nyt pari offset-vaihtoehtoa, 1,5cm ja 3,5cm. Meinasin rakentaa tuolla 3,5:llä ja 20° kulmalla, jolloin jätöksi tulisi reilu 5cm. Tähtäimessä on tosin 55-60mm leveät kumit. Offsettiä on vielä helppo muuttaa tässä vaiheessa vaikka nollille.
jori kirjoitti: 18 Loka 2023, 10:46Minä siis laittaisin tässä tapauksessa offsetin nollille, tai jopa negatiiviseksi
Ajonopeudet pyörisivät siellä 25km/h tuntumassa sähköllä ja kovempaa alamäissä ja suorilla jos jaksaa polkea. Minkälaista eroa ajotuntumaan olisi odotettavissa 50mm ja 100mm jätön välillä? Pieni jättö on herkkä ja hyvä hitaassa vauhdissa, suuri raskas ja hyvä kovassa vauhdissa?
En ymmärrä, mitä tarkoitat "raskaalla" ohjauksella. Iso jättö tekee ohjauksesta suorilla rauhallisemman. Jyrkissä kaarteissa suurella nopeudella tarvitaan enemmän ohjausvoimaa, muttei tuo sata milliä mitään ylivoimaisia ohjausmomentteja vaadi. Jos kuvittelet ajavasi luiston rajalla kaarretta, on ohjausmekanismilta vaadittu momentti: jättö kertaa etuakselin kuorma. Esim. 100 mm x 600 N, eli 60 Nm. Siis kuusi kiloa metrin varressa, tai 12 kiloa ohjaustangon päissä. Tämä on äärimmäinen maksimi, joksi ohjausvoima voi nousta hyvillä renkailla kuivalla asfaltilla luiston rajanopeudella. Edellyttäen, että ajoneuvo on mitoitettu kaatumattomaksi. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Harkitaan väliakselin tekemistä 1/2" hylsyjatkosta. 200Nm momenttiavaimessa on 1/2" neliö, eli kestänee väännön puolesta, vaikka moottorilta (160Nm) tulisi jopa 1:1 välitys.
Neliöitä voisi hyväksikäyttää kiinnityksissä. Vapaaratas-adapterit hitsattaisiin hylsyihin, joihin jatkovarret akseleiksi. Klappia tietysti jää, voisiko sitä vähentää pellinpaloilla tai juottamalla.
Mitä jos jatkovartta lyhentää ja tekee siihen itse ulkopuolisen neliön? Menettääkö kovan ja kulutuskestävän pinnan? Vaatisi tietysti myös sorvaamista laakerien kohdilta.
Väliakseli on 15mm ja tämä jatkopala vain 0,75mm paksumpi, mutta materiaali parempaa.