Sähkön hinta

[jori]

.. joiden operaattorit menevät konkurssiin ja myllyt jäävät purkamatta…

Mikäs ikiliikkujamekanismi tämän estää?
Kannattava liiketoiminta ei automaattisesti pidä yrityksiä pystyssä, koska ajassamme politiikalla on suurempi painoarvo. Lisäksi operaattorit voivat olla osa jonkun muun alan businestä, jolloin sakkaaminen toisaalla kaataa koko paletin.

Toki. Tarkoitin, että tuon ajan tuulivoimayritykset menivät käytännössä kaikki konkurssiin, koska olivat riippuvaisia tuista, joita lakattiin maksamasta. Nykyiset eivät ole riippuvaisia tuista, joten ne pysyvät kyllä pystyssä energiateknisten syiden perusteella, mutta kaupallisten, tai poliittisten syiden vaikutuksia ei tietenkään kukaan pysty ennustamaan millekään yritystoiminnalle. Joka tapauksessa kannattavalla toiminnalla on hyvät perusteet pysyä pystyssä, varsinkin, kun kilpailevan toiminnan kannattavuus koko ajan heikkenee.

[Härski]

Näissä kohteissa aurinkovoima haukkaa 6 kertaisen maa alan suhteessa tehoon. Vuosittaistaenergiantuottoa en verrannut,mutta oletettavasti suhde on tuotakin suurempi, koska myllyt nyt ei nuku talvella puolen vuoden horrosksia sentään.

Näissä merkittävää on nettotehon suhde nimellistehoon: tuulivoimalla nettoteho on nykyisin luokkaa 35 % nimellistehosta, mutta aurinkovoimalla suhde on 11 %. Tuulivoiman tehosuhde voi vielä teknisen kehityksen ansiosta hieman nousta, mutta aurinkovoiman ei, koska aurinko vaan ei aina paista, koska voi olla yö, talvi, lumista tai pilvistä.

Jaa, onkohan noin.

Mä kun olen mieltänyt, että nykyiset tuuliturbiinit alkaisi olemaan melko lähellä betz'n teoreettista maksimia. Panelit puolestaan taitavat kyetä muuntamaan vain noin 1/4säteilyenergiasta sähköksi.

Kuinka paljon sitten onkaan mahdollista muuntaa säteilystä sähköksi, on mulle ihan hepreaa. tuo mekaanisen maailman puoli kun on tselle tutumpaa.

[jori]

Ajarmala tarkoitti kapasiteettikerrointa, joka ei ole sama kuin hyötysuhde. Kapasiteettikerroin ottaa huomioon, paitsi hyötysuhteen, myös sen, ettei koko ajan tuule, tai paista maksimiteholla. Kapasiteettikerroin on todellinen, mitattu vuosituotto jaettuna nimellisteholla koko vuoden tuottaneen (teoreettisen) laitoksen energiamäärällä.

Hyötysuhde on toinen asia. Se mittaa tavallaan melko irrelevanttia asiaa tuulivoiman ja aurinkovoiman suhteen. Se vertaa tuotettua tehoa, tuulen teoreettista tehoa pyyhkäisypinta-alan läpi, tai aurinkopaneelin pinta-alalle tulevaan säteilytehoon. Nuo ovat tosiaan parhaissa tuulivoimaloissa 45% tuntumassa, eli noin 75% Betzin maksimista (16/27) ja aurinkopaneeleilla 22% tuntumassa. (Perovskiitti-Pii-tandemkennot jopa 30% eivät kuitenkaan vielä kaupallisia)

Tämä hyötysuhde ei kuitenkaan ole kiinnostava, koska pinta-ala ei kummassakaan tapauksessa ole merkittävä osa kustannuksista, vaan sen kattamiseen rakennetun laitteen kustannus. Kukaan ei menetä mitään, jos tuuli puhaltaa hiukan liikaa tuulivoimalan ohi tai läpi. Aurinkovoimalan hyötysuhteella on hieman merkitystä, sillä valtaosa säteilystä, joka osuu paneelin pinnalle, mutta ei muutu sähköksi, lämmittää paneelia. Lämpötila heikentää hyötysuhdetta lisää ja kuluttaa paneelia. Hitaasti, mutta kuitenkin.

Molempien kapasiteettikertoimet voivat vielä hieman nousta hyötysuhteen paranemisen avulla, sillä tuulivoimaloiden aerodynaamiset ja koko sähköntuotantoketju on tekniikkaa, jossa on vielä parannettavaa. Tuulivoima on 75% teoreettisesta maksimista ja aurinkopaneelien hyötysuhde voi monikerrostekniikalla nousta nykyisestä 22% jopa 35% saakka.

Aurinkovoimalan kapasiteettikerroin riippuu myös asennuspaikan aurinkoisuudesta, mutta muuten siihen on vaikea vaikuttaa. Tuulivoiman kapasiteettikerroin sen sijaan on erittäin helppo nostaa mitoittamalla tuulivoimala pienemmälle nimellisteholle, jolloin sen kapasiteetti pienenee ja kapasiteettikerroin kasvaa sitä mukaa kuin nimellisteho pienenee. Se on siis vain valintakysymys.

Pienemmälle kapasiteettikertoimelle mitoitetut tuulivoimalat on varustettu pienemmillä tehontuottomekanismeilla, josta syystä ne ovat kevyempiä ja voivat siten olla samalla rahalla suurempia ja silti halvempia. Kyse on siis taloudellisesta optimoinnista, ei niinkään fysiikasta, kuten aurinkovoimaloiden suhteen.